Tiistenjoen nuorisoseurantalo on kaunis punainen puurakennus Lapuanjoen varressa. Talolta on matkaa noin kahdeksan kilometriä alavirtaan Haapakosken nuorisoseurantalolle. Jo yli 30 vuotta seurat ovat haastaneet toisensa vuorovuosin leikkimieliseen pyöräilykisaan. Tänä vuonna oli tiisteläisten vuoro haastaa haapakoskelaiset.
Homman juju on yksinkertainen: pyöräillään toisen seuran talolle, laitetaan nimi vihkoon ja ansaitaan sillä yksi piste omalle seuralle. Vihkoon voi myös jättää terveisiä tai tsemppiviestejä muille pyöräilijöille. Haasteessa yhdistyy monta hyvää asiaa: seurojen välinen yhteistyö ja ystävyys, leikkimielinen kisailu ja liikkumisen ilo.
Perinne on lähtenyt liikkeelle 80-luvulla, mutta tarkkaa aloitusvuotta ei löytynyt. Alun perin haaste oli vain yhden päivän mittainen, ja tapahtumia oli kaksi: kesäisin pyöräiltiin ja talvisin hiihdettiin Lapuanjoen jäitä pitkin. Silloin seurantaloilla oli päivystys ja Lapuan kaupunki tarjosi mehut. 2000-luvulla hiihtohaaste jäi, koska osallistujamäärät vähenivät ja talvien jäätilannekin muuttui epävarmaksi. Pyöräilyhaaste taas kasvatti suosiotaan, ja se pidennettiin ensin viikon, sitten koko kesän, mittaiseksi. Nykyään myös mistä tahansa pyöräilevä voi laittaa nimensä vihkoon.
”Haastepyöräily on mukava piristys kesäisin. Pyöräilijät tykkäävät tästä, koska se on hyvää liikuntaa. Vaikka se on leikkimielinen kisa, niin aina loppua kohden pyöräilijöitä on enemmän”, sanoo Haapakosken nuorisoseuran puheenjohtaja Marja-Leena Laurila.
”Tänä vuonna haasteen alkamista kyseltiin jo toukokuun alussa”, Tiistenjoen Nuorisoseuran puheenjohtaja Päivi Sipilä valottaa haasteen suosiota. ”Meillä on muutamia todella aktiivisia pyöräilijöitä, jotka saattavat käydä joka päivä, säätäkin uhmaten. Sitten on niitä, jotka menevät hissukseen vaikka lasten kanssa.”
Voitot menevät aika lailla vuorotellen. Yhteen aikaan Haapakoski voitti monena vuonna peräkkäin, mutta nyt näyttää siltä, että voitto menee toista vuotta peräkkäin tiisteläisille.
”Voitto ei ole tärkeä, vaan se että saadaan porukka liikkumaan”, Sipilä sanoo. ”Täällä sivukylillä on aina vähän tällaista kisailua ja kissanhännänvetoa, huumorilla tietenkin. Some on voimissaan ja siellä kuittaillaan vastapuolelle.”
Kisan loppuvaiheessa molemmilla seuroilla kerätään ”salaa” porukoita kasaan ja lähdetään isolla joukolla keräämään pisteitä, varsinkin jos kisa on tiukka. Kisan viimeisenä päivänä pidetään seurantalolla valvojaiset. Kumpikin seura arpoo myös pienet tuotepalkinnot osallistuneiden kesken. Tuloksista ilmoitetaan paikallislehteen.
Päivi Sipilä kannustaa muitakin nuorisoseuroja järjestämään vastaavanlaisia haasteita, mikäli sopivan matkan päästä löytyy haasteeseen vastaava ystäväyhdistys.
”Tämä on helppo järjestää. Tarvitaan vain ruutuvihko, jonka numeroi. Sovitaan päivämäärät ja ilmoitetaan ne paikallislehdessä ja somessa. Lisäksi viholle pitää olla paikka. Meillä on vanha maitolaituri, jossa on postilaatikko viholle”, kannustaa Päivi. ”Aika pienellä vaivalla saa liikkumisen ja osallistumisen ilon. Ja vain joka toinen vuosi tarvitsee itse järjestää.”
Kuva: Päivi Sipilä
