Valtakunnallinen nuorisoseurasenioreiden eli hermannien ja hermanskojen vuotuinen päätapahtuma eli H-kiltapäivät tulevat taas! Päivien tarkoituksena on verkostoituminen ja virkistäytyminen hermannien ja hermanskojen kesken. Tapahtumassa pidetään myös H-kiltojen vuosikokous.
Tänä vuonna H-kiltapäivät järjestetään Hämeessä, Kuorevedellä ja Mäntässä. Kokouspaikka ja iltatilaisuus on Kuoreveden Nuorisoseuran Nysällä (Kuorevedentie 921, 35630 Jämsä). Tapahtumassa majoitutaan hotelli Alexanderissa (Kauppakatu 23, 35800 Mänttä).
Vuoden 2024 Nuorisoseura on Asemäentien Nuorisoseura Imatralta. Valtakunnallinen tunnustus jaetaan seuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua.
Tunnustuksen jakoi Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström Nuorisoseurapäivän juhlassa 23.3.
Reilun vuoden vanhan Asemäentien Nuorisoseuran päätoimintana on teatteri. Seurassa on tällä hetkellä neljä ryhmää eri-ikäisille harrastajille, joissa pääsee mm. näyttelemään, ohjaamaan ja opettelemaan teatteritekniikkaa. Toiminnan lähtökohtina ovat nuorisoseuraliikkeen arvot: osallisuus, yhdenvertaisuus, monimuotoisuus ja yhteisöllisyys.
Konkreettisesti arvot näkyvät mm. siinä, että seuran toiminnassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. Asemäentiellä jokainen saa olla oma itsensä juuri sellaisena kuin on. Seura onkin saanut harrastajilta hyvää palautetta turvallisesta tilasta harrastaa.
Menneen vuoden aikana toiminta on ollut hyvin aktiivista harrastus- ja tapahtumatoiminnan osalta. Nuorisoseura on näkynyt vahvasti Imatran eri tapahtumissa esiintymällä, tekemällä kasvomaalauksia, leikittämällä lapsia ja markkinoimalla seuran toimintaa. Viime vuonna seura järjesti myös omat Teatterifestarit, joka oli yksi Imatran 75-vuotisjuhlavuoden tapahtumista. Festareista on tarkoitus tulla jokavuotinen yhteistyötapahtuma.
Seura on saavuttanut menestystä myös Ramppikuumeessa, jossa Huuto-ryhmä voitti katselmuksen Ramppipystin vuonna 2023.
”Olemme pienessä ajassa saavuttaneet suuria ja tuoneet itseämme esille sekä paikallisesti että valtakunnallisesti, ja luoneet monia yhteistyökuvioita yhdistyksen kasvaessa”, seuran puheenjohtaja Sandra Strömberg kertoo.
Vuoden Nuorisoseuroista järjestettiin kannatatusäänestys Facebookissa ja Instagramissa, jossa Asemäentien Nuorisoseuraa kehuttiin erityisesti innostuneesta asenteesta ja yhteishengestä.
Asemäentien Nuorisoseurassa on turvallisempi tila toimia luovana omana itsenään ❤️ Se on aktiivinen ja nimensä mukaan nuoria on vaikuttamassa toimintaan monella tasolla, ja toiminnassa on ihan huipputyyppejä!
Asemäentien Nuorisoseura ry tekee todella tärkeää ja laadukasta työtä Etelä-Karjalaisten (mutta myös kaikkien muiden) nuorten parissa! Upeaa ja loppuun asti suunniteltua, vahvalla osaamisella ja taidolla työskentelyä💕
Sandra Strömberg, puheenjohtaja
Asemäentien Nuorisoseura
sandra@asemaentie.fi
Kaustisen Nuorisoseuran puheenjohtaja Ira Järvelä on palkittu Vuoden 2024 nuorisoseuralaisena. Vuoden nuorisoseuralaiseksi valitaan vapaaehtoinen, jonka panos on paikallisella, maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tärkeää. Tunnustus jaettiin Nuorisoseurapäivän juhlassa 23.3.
Iran nuorisoseurataival on alkanut Oulunsalon Nuorisoseurassa, jossa hän toimi pelimannina säestäessään kansantanssiryhmä Kimaraa. Muutettuaan Kaustiselle 90-luvun puolivälissä Ira aloitti harmonikan soittajana Ottosten pelimanniryhmässä Kaustisen Nuorisoseurassa.
Siitä tie vei nopeasti mukaan myös johtokuntatyöskentelyyn ja muihin luottamustehtäviin. Ira on toiminut Kaustisen Nuorisoseuran puheenjohtaja vuodesta 2016 lähtien, minkä lisäksi hän toimii Kaustinen Folk Music Festivalia järjestävän Pro Kaustinen r.y.:n puheenjohtajana ja edustaa Kaustisen Nuorisoseuraa Kaustislaisen viulunsoiton yhdistysten aineettoman kulttuuriperinnön suojelutyöryhmässä. Vuosien varrella Ira on ollut mukana myös Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran hallituksessa ja Suomen Nuorisoseurojen valtuustossa.
Iraa kuvaillaan sitoutuneeksi, uutteraksi, kannustavaksi ja rohkeaksi. Hän innostaa esimerkillään muita mukanaolevia ja muistaa kiittää pienestäkin työpanoksesta.
Koulutus, nuorten vaikuttaminen ja oppimisen mahdollisuudet ovat Iralle tärkeä osa nuorisoseuratoimintaa. Hän rohkaisee muita tarttumaan aivan uudenlaisiin tehtäviin ja kokemuksiin sekä kannustaa ihmisiä opiskeluun.
Ira korostaa yhteistyön tärkeyttä muiden toimijoiden kanssa niin paikallisesti, maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin. Hän toimii itse aktiivisena yhteistyön rakentajana monella tasolla.
Ira ymmärtää ja tuo esille koko nuorisoseurajärjestön ja instituution tärkeää roolia menneisyydessä, nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Lasten ja nuorten harrastustoiminnan järjestäminen ja mahdollistaminen sekä kaustislaisen aineettoman kulttuuriperinnön esillä ja elävänä pitäminen ovat lähellä Iran sydäntä.
”Aito kiinnostus ja innostus yhteisten asioiden eteenpäin viemiseksi tarttuu meihin muihinkin toimijoihin, jotka saamme Iran palavasta liekistä kipinää omaankin tekemiseemme”, kuvailee Iraa tunnustuksen saajaksi ehdottanut taho.
Vuoden 2024 vastuullisuusteoksi on valittu Hausjärven Haminankylän Nuorisoseuran kyläturvallisuussuunnitelma. Tunnustus jaettiin Nuorisoseurapäivän juhlassa 23.3.2024.
Vuoden vastuullisuusteko -tunnustuksella halutaan nostaa esiin tekoja, joilla on selkeä ja aiempaa kestävämpi muutos toimintaan. Teko voi liittyä ympäristöön, yhteisöön tai laajemmin yhteiskuntaan.
Tunnustus jaettiin ensimmäistä kertaa. Ehdotuksia palkittavista teoista tuli nuorisoseuroista eri puolilta Suomea aina kierrätysmateriaaleista valmistettuihin puvustuksiin, Ukraina-apuun ja hävikkiruokaprojekteihin asti.
Haminankylän Nuorisoseuran vetämässä kyläturvallisuuspilotissa kehitettiin yhteistyömuotoja kyläyhteisöjen, järjestöjen ja viranomaisten kuten hyvinvointialueen, pelastuslaitoksen, poliisin ja kunnan välille. Tavoitteena oli luoda kyläturvallisuuteen työkaluja, jotka olisivat sekä Hausjärven kylien että laajemmin koko Kanta-Hämeen ja Suomen käytettävissä.
Pilottikylänä toimi Haminankylä, josta toiminta laajeni naapurikylään Mommila-Hietoisiin ja myöhemmin Hausjärven muihin kyliin. Toiminta aloitettiin turvallisuuskyselyn toteuttamisella, jossa selvitettiin kylän ja kyläläisten turvallisuutta erilaisten riskien kautta. Riskejä arvioitiin asukastilaisuuksissa ja niiden perusteella päätettiin, mihin toimiin ryhdytään.
Yksi konkreettisimmista asioista kylän turvallisuuden parantamisessa oli nuorisoseuran omistaman seurantalo Kotipirtin kehittäminen valmiuskeskuksena. Kylän alueella ei ole muita väistötiloja, joten Kotipirtti toimii kokoontumispaikkana kriisitilanteissa.
Hankkeen aikana talolle hankittiin varustuksia poikkeusolosuhteita varten. Tällaisia olivat mm: virranvaihtokytkin, jolla mahdollistetaan aggregaatin käyttö sähkön tuottamiseksi, kyläradio, jolla voidaan hoitaa viestitystä, kun sähköt ja tietoliikenneyhteydet eivät toimi, kannettava hätäradio, pattereita, ladattu virtalähde, otsalamppuja ja biokäymälä.
Kylän turvallisuutta kehitettiin lisäksi järjestemällä koulutustilaisuuksia sekä perustamalla valokuituosuuskunta. Riskiarvioinnissa yhdeksi keskeisimmäksi haasteeksi nousivat huonot tietoliikenneyhteydet, jotka voivat hankaloittaa mm. etäyhteyksin tehtävää terveydenhuoltoa. Asiaa lähdettiin edistämään Valokuitu 121 -valokuituosuuskunnan kautta, johon saatiin mukaan myös kylän kesäasukkaita. Myös vaarallisesta ja huonokuntoisesta Hausjärvi-Lammi tiestä tehtiin peruskorjausehdotus ja tien kunnostamiseen saatiin lupaus valtiovallalta.
Toiminnan tuloksena syntyi myös kylän turvallisuussuunnitelma sekä kaikkiin talouksiin jaettu Kodin turvallisuuskansio. Kansio sisältää tärkeitä varautumisohjeita, kuten turvallisuussuunnitelman, riskien ja uhkien ennaltaehkäisevät toimenpiteet, listan alueen palveluntuottajista sekä kotivaraohjeistuksen. Ohjeistukset ovat myös sähköisessä muodossa.
Turvallisuuden ylläpitäminen jatkuu Haminankylässä uuden turvallisuusryhmän voimin. Ryhmä innostaa kyläläisiä turvallisuustyöhön, järjestää koulutuksia, välittää tietoa ja toimii myös vapaaehtoisina auttajina katoamistapauksissa.
Markku Juhola, puheenjohtaja
Haminankylän Nuorisoseura
markku.juhola@kolumbus.fi
puh. 0400 444 714
Essi Roisko, viestintäasiantuntija
Suomen Nuorisoseurat
essi.roisko@nuorisoseurat.fi
puh. 0447390621
Ensimmäistä kertaa jaettu Vuoden nuori nuorisoseuralainen -tunnustus myönnettiin kahdelle henkilölle: Katherine Ulichille ja Emma Vuohtoniemelle. Tunnustus jaetaan alle 29-vuotiaalle, joka on osallistunut aktiivisesti ja sitoutuneesti toimintaan paikallisesti tai valtakunnallisesti. Katherina ja Emma palkittiin Nuorisoseurapäivän juhlassa 23.3.
Katherine on aktiivinen nuorisoseuralainen, joka on harrastanut intohimoisesti kansantanssia jo 14 vuoden ajan. Harrastus alkoi 2-vuotiaana sodankyläläisessä Jutaringissä ja jatkuu tällä hetkellä rovaniemeläisessä Siepakoissa. Harva viettää aktiivisesti ja yhtäjaksoisesti saman harrastuksen parissa yhtä pitkän ajan.
Katherine on jakanut huikeaa tanssiosaamistaan esimerkiksi talkoolaisena kansantanssitapahtuma Kalenoissa sekä Mikkelissä kesällä 2023 pidetyn nuorisovaihdon aikana. Vaihdon aikana hän ohjasi ja opetti kansantanssia ja kertoi nuorisoseuralaisuudesta. Esimerkillään hän näytti, mitä kaikkea hienoa se käytännössä on.
Katherine on käyttänyt lappilaisuuttaan voimavarana, ja aina pitänyt Lappia ja aitoa lappilaista elämänasennetta esillä. Hän ei ole antanut pitkien etäisyyksien tai vähäisten harrastajamäärien haitata nuorisoseuralaisuuttaan eikä kansantanssijuuttaan.
Katherine toimii Nuorisoseuroissa aktiivisesti myös muussa toiminnassa. Hän on ollut mukana Nuoret Vaikuttajat -ohjelmassa osallistujana vuoden 2022 alusta. Katherine on osoittanut erinomaista osallisuutta, sitoutumista ja aktiivisuutta toimintaa kohtaan. Hän edistää ryhmähenkeä ja on mukana täydellä, kultaisella sydämellään.
Katherine on toiminut myös chat-moderaattorina ja keskustelufasilitaattorina kulttuurialan tapahtumissa osoittaen erinomaista kulttuurituntemusta- ja osallistumista. Hän on haastatellut alan ammattilaisia kulttuuri- ja taideharrastamisen vaikutuksista lasten ja nuorten hyvinvointiin, ideoinut keskusteluja sekä rekrytoinut keskustelijoita. Hänen ansiostaan kulttuurista nuorisotyötä tekevien ammattilaisten tietämys kasvoi ja kulttuurisen nuorisotyön tunnettavuus ja merkitys laajeni.
Katherinella on ollut korvaamattoman suuri vaikutus nuorisoseuralaisuuteen ja siihen, miten se näyttäytyy positiivisena voimavarana. Hän on löytänyt nuorisoseuralaisuuden ytimen, ja se näkyy hänen päivittäisessä toiminnassaan muun muassa yhteisöllisyyden rakentamisena, osallisuuden lisäämisenä sekä periksiantamattomana tekemisen riemuna.
Emman tarina kansantanssin parissa alkoi noin 2-vuotiaana Nuorisoseura nuoren Iisalmen vanhempi-lapsiryhmässä. Siitä asti hän ollut nuorisoseuroissa tanssijana, apuohjaajana ja ohjaajana. Tällä hetkellä hän tanssii iisalmelaisessa kansantanssiryhmä Viirkantissa ja ohjaa Siilinjärven kansantanssijoissa.
Emma on yksin elvyttänyt lasten kansantanssiharrastuksen Siilinjärvellä ja tuonut sitä esille myös SiiliFolk -festivaaleilla. Viime kesänä Emma veti tanssipajoja, esiintyi itse ja ohjasi tanssiryhmää tapahtumassa. Hän on ohjaajana myös vienyt ryhmän Siilinjärveltä lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma Kalenoihin ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.
Innostus kansantanssin ohjaamiseen on tullut esimerkin kautta. ”Aina apuohjaajan töitä tehdessäni ihailin omaa ohjaajaani Päiviä. Halusin viedä hänen oppejaan eteenpäin sekä kasvaa samanlaiseksi kannustavaksi ja turvalliseksi ohjaajaksi ja aikuiseksi, joka hän minulle on”, Emma kertoo.
Ohjaajana toimimisessa Emmalle mieluisinta on kansantanssin ilon levittäminen ja kehityksen näkeminen lapsissa. Hän haluaa myös näyttää lapsille ja nuorille, miten siistiä kansantanssin harrastaminen on. Emman kehutaan olevan mahtava ohjaaja ja esimerkki lapsille.
”Olemme aloittaneet ihan alusta kehon kannatuksen, tanssitekniikan ja ilmaisun kanssa. On palkitsevaa huomata, kun ne alkavat löytyä – niin minulle, kuin lapsillekin. Esimerkkiä tästä kehityksestä voi nähdä kesäkuussa Pispalan Sottiisin Tanssirallissa Kansuleiden esittämänä!”
Rakkaus tanhuun ja nuorisoseuratoiminnan yhteisöllisyys pitää Emman edelleen mukana toiminnassa. ”Olen saanut uusia elämänmittaisia ystäviä tanssiharrastuksen ja ohjaajuuden myötä”, Emma kertoo.
Essi Roisko, viestintäasiantuntija
Suomen Nuorisoseurat ry
essi.roisko@nuorisoseurat.fi, puh. 044 739 0621
Suomen Nuorisoseurat palkitsee vuosittain ansioituneita nuorisoseuralaisia ja nuorisoseuroja valtakunnallisin tunnustuksin. Tänä vuonna Vuoden Nuorisoseura-, nuorisoseuralainen-, nuori nuorisoseuralainen- ja vastuullisuusteko -tunnustukset jaetaan Nuorisoseurapäivän juhlassa la 23.3. klo 12 alkaen Mallusjoen Nuorisoseuralla.
Vuoden Nuorisoseura -tunnustus jaetaan seuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua.
Vuoden nuorisoseuralaiseksi valitaan vapaaehtoinen, jonka panos on paikallisella, maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tärkeää. Ensimmäistä kertaa palkitaan myös Vuoden nuori nuorisoseuralainen. Tunnustus jaetaan alle 29-vuotiaalle, joka on osallistunut aktiivisesti ja sitoutuneesti toimintaan paikallisesti tai valtakunnallisesti. Tämän vuoden osalta haluttiin palkita kaksi nuorta.
Toinen uusi palkintokategoria on Vuoden vastuullisuusteko, joka jaetaan vuoden 2023 aikana toteutusta teosta. Vastuullisuusteko voi liittyä ympäristön, yhteisöön tai laajemmin yhteiskuntaan. Teko voi olla pienikin, mutta sillä on selkeä ja aiempaa kestävämpi muutos toimintaan.
”Haluamme uusilla tunnuksilla nostaa esiin mahtavia nuoriamme ja korostaa myös vastuullisuuden merkitystä nuorisoseuratoiminnassa”, avaa Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström, joka jakaa tunnustukset juhlassa.
Juhlan järjestää Orimattilassa sijaitseva Mallusjoen Nuorisoseura, joka valittiin Vuoden 2023 nuorisoseuraksi.
”Valinta Vuoden nuorisoseuraksi oli suuri kunnia, joten olemme ilolla järjestämässä tämän vuoden juhlaa. Tiedossa on monipuolisia esityksiä ja Orimattilan kaupunginjohtajan Kalle Larssonin terveiset”, iloitsee Heidi Heikkilä, Mallusjoen Nuorisoseuran harrastustoiminnan vastaava.
Hyvää nuorisoseurapäivää! Jo vuodesta 1912 asti marianpäivänä vietetty nuorisoseurapäivä on jokaisen nuorisoseuralaisen juhlapäivä. Tänä vuonna päivä avaa Nuorisoseuraviikon, jota vietetään 18.-24.3.
Alun perin nuorisoseurapäivän tarkoituksena oli luoda yhtenäisyyden tunnetta aikana, jolloin puolueseurat kilpailivat nuorisoseurojen kanssa jäsenistä. Ajatuksena oli, että nuorisoseurapäivänä seuroissa järjestettäisiin iltama, joka omistettaisiin nuorisoseura-asialle. Idean isä F. A. Hästesko piti Marian ilmestyspäivää eli marianpäivää hyvänä ajankohtana, koska talvella oli helpompi järjestää vakavamielistä ohjelmaa. Marianpäivä oli aiemmin arvostettu juhlapyhä, jolloin monet nuorisoseurat olivat jo tottuneet järjestämään tapahtumia, joten nuorisoseurapäivä tuli nopeasti suosituksi.
Vuosien aikana nuorisoseurapäivää on vietetty monin eri tavoin. 1920-1930-luvuilla tapana oli pitää hiihto- ja näytelmäkilpailuita, jakaa palkintoja ja järjestää iltamia, joissa puhuttiin nuorisoseuratoiminnasta. Seurantaloille kutsuttiin myös entisiä nuorisoseuralaisia, jotka jakoivat muistojaan.
Nykyään nuorisoseurapäivä keskittyy nuorisoseuratoiminnan juhlistamiseen, ja sen vietto on moninaista. Jokainen nuorisoseura voi järjestää juuri omannäköisensä tapahtuman, jolla iloita oman seuran toiminnasta. Päivä on loistava tilaisuus avata seurantalon ovet myös uusille kävijöille ja harrastajille.
Tänä vuonna nuorisoseurapäivä avaa Nuorisoseuraviikon, jota vietetään 18.-24.3. Nuorisoseuraviikko on seurojen yhteinen juhlaviikko, jolloin riemuitaan nuorisoseuralaisuudesta ja kutsutaan myös muut tutustumaan toimintaan. Viikon tavoitteena on lisätä nuorisoseurojen näkyvyyttä ja esitellä moninaista toimintaamme.
Nuorisoseuraviikko huipentuu Nuoriseurapäivän juhlaan lauantaina 23.3., jossa palkitaan Vuoden nuorisoseura, nuorisoseuralainen, nuori nuorisoseuralainen ja vastuullisuusteko. Juhlaa vietetään tällä kertaa Mallusjoen Nuorisoseuralla, joka valittiin Vuoden 2023 nuorisoseuraksi.
Jokainen nuorisoseuralainen on kutsuttu mukaan Nuorisoseuraviikon viettoon. Katso osallistumistavat Nuorisoseuraviikon-sivulta ja tule mukaan juhlistamaan nuorisoseuralaisuutta!
Minkälaisia vaikutuksia kulttuuriharrastamisella on harrastajien elämään? Tätä selvitetään nyt toista kertaa Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksessä.
Nuorisoseurojen harrastajat voivat osallistua selvitykseen vastaamalla kyselyyn 14.3.-25.4. Kyselyssä käydään läpi harrastamisen vaikutuksia mm. sosiaalisiin suhteisiin, mielenterveyteen, oppimiseen ja fyysiseen terveyteen.
Kyselyyn vastataan nimettömästi, eikä tuloksia voida jäljittää yksittäisiin vastaajiin. Vastaaminen kestää noin viisi minuuttia.
Kyselyn tuloksien avulla saadaan tärkeää tietoa harrastamisen vaikutuksista. Kerätyn tiedon perusteella voimme nostaa esiin harrastamisen tärkeyttä niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.
Edellisen kerran vuonna 2022 toteutetusta selvityksestä näkyi, että kulttuurin harrastaminen vaikuttaa vahvasti harrastajien elämän eri osa-alueisiin. Lue lisää selvityksen tuloksista.
Kyselyssä ovat mukana Kansalaisfoorumi, Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri, Suomen Nuorisosirkusliitto, Suomen Harrastajateatteriliitto, Suomen Puhallinorkesteriliitto sekä Suomen Kansanmusiikkiliitto.
Järjestöt tarjoavat kaikenikäisille mahdollisuuden harrastaa kulttuuria matalalla kynnyksellä, ilman korkeita osallistumismaksuja. Esimerkiksi nuorisoseuroissa harrastaa vuositasolla lähes 50 000 henkilöä, ja Suomen Harrastajateatteriliiton 500 harrastajateatterissa on yli 25 000 harrastajaa. Tämän työn merkitystä, arvoa ja vaikutuksia ei usein huomata järjestöjen ulkopuolella.
Kulttuurin harrastamisella on todettu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia harrastajien elämään. Laaja, valtakunnallisesti toteutettu Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvitys (Pulkkinen 2022) valottaa harrastajien kokemuksia usealta taidealalta (sirkus, teatteri, musiikki, tanssi ja kuvataide). Vastauksissa korostuvat erityisesti kulttuuriharrastuksen positiiviset sosiaaliset vaikutukset. Moni vastaaja kertoo oman harrastusyhteisön olevan tärkein syy harrastaa.
“Yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunne saa tuntemaan oloni turvalliseksi ja tarpeelliseksi. Olen tärkeä ja merkityksellinen”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista. Kulttuuriharrastus siis todistetusti lisää osallistujien hyvinvointia ja tarjoaa yhteisön, jossa harjoitella yhteistyö- ja vaikuttamistaitoja. Harrastaminen paikallisyhteisöissä onkin monille tapa harjoitella kansalaistaitoja ja ilmaista omaa toimijuutta. Oppiminenkin koetaan mielekkääksi silloin, kun ympärillä oleva ryhmä on turvallinen ja ilmapiiri salliva. Harrastusryhmän sosiaaliset suhteet ja yhdessä muiden kanssa harrastaminen vaikuttavat positiivisesti mielen hyvinvointiin. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset voivat kannatella yksilöä varsinkin kriisiaikoina.
Järjestöllisen kulttuuritoiminnan, -harrastamisen ja -oppimisen merkitys on suuri niin harrastajille, kansalaisyhteiskunnalle kuin paikkakuntien elinvoimaisuudelle. Monilla pienillä paikkakunnilla juuri järjestöjen ja paikallisten yhdistysten tarjoamat kulttuuriharrastamisen mahdollisuudet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Valtakunnallisten järjestöjen tehtävänä on tukea ja neuvoa paikallisia, usein vapaaehtoispohjalla toimivia yhdistyksiä. Järjestöjen ja niiden kanssa yhdessä opinnollista toimintaa toteuttavien opintokeskusten toimintaedellytykset on turvattava, jotta voidaan turvata paikallinen kansalaistoiminta sekä varmistaa kulttuuriharrastamisen yhdenvertaisuus sekä maantieteellisesti että kohderyhmittäin.
Kulttuurisen nuoriso- ja sivistystyön toteuttajina haluamme korostaa yhdistys- ja vapaamuotoisen kansalaistoiminnan tärkeyttä sekä kulttuuriharrastamisen ja kulttuurin kautta vaikuttamisen merkitystä oman toimijuuden ja koetun kansalaispätevyyden vahvistamisessa. Matalan kynnyksen osallistuminen ja harrastaminen paikallisyhteisöissä on monille tapa harjoitella kansalaistaitoja ja ilmaista omaa toimijuutta.
Kulttuurin ja taiteen muutosvoima vahvistaa demokratiaa. Kulttuurista nuoriso- ja sivistystyötä tehdään laajasti vapaan sivistystyön oppilaitoksissa ja kulttuuri- ja nuorisojärjestöissä. Tämän työn potentiaali osallisuus- ja vaikuttamiskokemuksen vahvistamisessa sekä polarisoitumis- ja eriarvoistumiskehityksen pysäyttämisessä on tärkeää tunnistaa myös kulttuuripoliittisessa selonteossa.
Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, 040 726 7450
Sanna Saarela, toiminnanjohtaja, Suomen Harrastajateatteriliitto, sanna.saarela@shtl.fi, 050 092 8984
Anneliina Wevelsiep, pääsihteeri, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi, anneliina.wevelsiep@kansalaisfoorumi.fi, 050 590 0180
Ramppikuume – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät järjestetään Kankaanpäässä 19.-21.4. ja ilmoittautuminen tapahtumaan on auki 31.3. asti. Tapahtuma tarjoaa 13-20-vuotiaille nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden esiintyä, nähdä nuorisoteatteriryhmien esityksiä ympäri Suomen sekä kouluttautua alan ammattilaisten ohjauksessa.
Ramppikuume koostuu esityskatselmuksesta ja koulutuspajoista. Tänä vuonna koulutuspajat ovat yksipäiväiset eli perjantaina ja lauantaina osallistutaan eri koulutuspajoihin. Tapahtumaan ja koulutuspajoihin voi ilmoittautua, vaikka itsellä ei olisi katselmuksessa esitystä tai kuuluisi mihinkään nuorisoteatteriryhmään.
Ilmoittautuminen tehdään lomakkeella. Ryhmien on hyvä huomioida, että jokainen osallistuja täyttää oman ilmoittautumisensa.
Tänä vuonna Ramppikuume tarjoaa mahdollisuuden esittää lyhyitä, maksimissaan 15 minuutin pituisia esityksiä esityskatselmuksen ulkopuolella.
OFF RAMPPIKUUMEESEEN toivotaan ensisijaisesti helposti liikuteltavia ja kevyttä kalustoa hyödyntäviä esityksiä. Esitys voi olla teatteria, sirkusta, kuunnelma, tanssia, pantomiimia, lavarunoutta, spoken word, improvisaatiota, stand upia, musiikkia, räppiä, mitä ikinä haluatte! Se voi olla jo valmis esitys tai tätä varten valmistettu.
Esitystä voi tarjota Ramppikuumeen ilmoittautumislomakkeella 1.-31.3. oman ilmoittautumisen yhteydessä.
Nuorisoteatteriryhmät saivat hakea esityksillään Ramppikuumeen esityskatselmukseen 18.2. saakka ja hakemuksia tuli yhteensä huikeat 18.
Tänä vuonna katselmukseen haki moni ryhmä sekä muutamia monologiesityksiä, eri mittaisilla esityksillä. Tarjolla on monipuolisia esityksiä omista teksteistä uudelleen versioituihin klassikoihin.
Nuorista koostuva RamppiRaati katsoo hakeneet esitykset läpi ja tekee esivalinnat tapahtuman katselmukseen valittavista esityksistä. RamppiRaati antaa jokaiselle katselmukseen hakeneelle ryhmälle kirjallisen palautteen ja valitut ryhmän julkistetaan maaliskuussa.