Archive
Monthly Archives: huhtikuu 2024

Kenestä kansantanssimestari? Ehdota 12.5. mennessä

Nuorisoseurojen kansantanssikiltaan etsitään uusia jäseniä. Kantanssikilta koostuu järjestön kasantanssitoiminnassa ansioituineista yli 60-vuotiaista henkilöistä, joita kutsutaan kansantanssimestareiksi. Kiltalaiset ovat harrastaneet lajia pitkään ja edistäneet omalla toiminnallaan kansanperinteen säilyttämistä.

Kansantanssimestarit valitaan ehdotusten perusteella, joita voivat tehdä keskusseurat, aluetoimistot, paikalliset nuorisoseurat, nimetyt mestarit sekä Nuorisoseurojen henkilöjäsenet. Tanssin kehittämisryhmä esittelee ehdotukset Nuorisoseurojen hallitukselle, joka päättää mestareiden nimeämisestä.

Uusia kansantanssimestareita nimetään joka toinen vuosi ja tänä vuonna nimetyt henkilöt julkistetaan Pispalan Sottiisin yhteydessä 12.-16.6. Ehdotukset tulee jättää 12.5. mennessä.

Valintakriteerit ohjaavat nimeämisessä

Kansantanssimestareille on valintakriteereitä, jotka voivat painottua eri tavoin henkilöitä valittaessa. Valintakriteerit ovat:

  • Täyttänyt 60 vuotta.
  • Harrastanut kansantanssia pitkään.
  • Toiminut ohjaajana.
  • Toiminut yhteisohjelmien vetäjänä suurissa kenttäesityksissä.
  • Edistänyt järjestöllistä kansantanssitoimintaa.
  • Tuottanut vuosiohjelmia sekä muuta ohjelmistoa harrastajien käyttöön.
  • Tehnyt koreografioita omalle ryhmälleen sekä muille.
  • Ansiokas työ lasten ja nuorten kansantanssiryhmien kanssa.
  • Osallistunut kansainväliseen toimintaan.
  • Toiminut tuomarina/raatilaisena.
  • Edistänyt kansanperinteen säilyttämistä ja tallentamista.
  • Edistänyt kansallispukujen ja kansanpukujen käyttöä.
  • Aktiivinen oman osaamisen kehittäminen esim. kurssit, seminaarit, ohjaajakoulutukset.
  • Aktiivinen osallistuminen tapahtumiin.
  • Hallitsee monipuolisesti kansantanssin ja – musiikin taidot.
  • Luova, karismaattinen ja innostava henkilö.

Kansantanssimestareita nimetty vuodesta 2012 lähtien

Nuorisoseurojen kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012 ja siihen kuuluu tällä hetkellä 18 kansantanssimestaria. Aiemmin nimetyt kansantanssimestarit ovat:

  1. Eila Ala-Kiuttu
  2. Leena Aspergen
  3. Laura Hakojärvi
  4. Aimo Hentinen
  5. Mirja Hynynen
  6. Tauno Häkkinen
  7. Väinö Kreko
  8. Ulla Laine
  9. Jussi Malinen
  10. Anja Mikkola
  11. Hannu Nipuli
  12. Pirjo Nuortila
  13. Rauni Riikonen
  14. Ilpo Salonen
  15. Antti Savilampi
  16. Marja Viitanen
  17. Liisa Villanen
  18. Lea Virta

Pispalan Sottiisi tuo Tampereelle kansantanssin iloa tuhannen esiintyjän voimin

Kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisia vietetään jälleen 12.-16.6. Tampereella. Viiden päivän tapahtuma levittäytyy eri puolille kaupunkia tuoden mukanaan elämyksiä kaiken ikäisille kansantanssin ja kansanmusiikin ystäville. Esiintymässä on kymmeniä ryhmiä ja yhteensä tuhat tanssijaa ja pelimannia.

Festivaaliohjelma alkaa keskiviikkona 12.6. klo 18 Laikunlavan puistokonsertilla. Tampereen kaupungin järjestämässä konsertissa esiintyvät kansainväliset esiintyjävieraat sekä paikalliset kansantanssi- ja kansanmusiikkiryhmät. Konserttiin on vapaa pääsy.

Vuoden kansantanssiyhtye Vinhakat festivaalin kotimainen pääesiintyjä

Virallisia avajaisia vietetään torstaina 13.6., kun Pispalan Sottiisin vuoden 2024 kansantanssiyhtye ja tapahtuman kotimainen pääesiintyjä Nuorisoseura Motoran Vinhakat avaa festivaaliviikonlopun Laikunlavalla. Mukana esiintymässä myös kansainväliset esiintyjäryhmät. 

Torstaina pyörähtää käyntiin myös lasten ja nuorten kansantanssikatselmus Tanssiralli, joka jatkuu aina lauantaihin asti. Tanssiralliin osallistuu ennätykselliset 28 tanssiryhmää eri puolilta Suomea.

Vinhakat nähdään myös torstai-illan Viiskauttaviis – Tanhutaan siis! -konsertissa, jossa he lyövät hynttyyt yhteen kansanmusiikkiyhtye 5/5 kanssa. Mukana myös Nuorisoseura Motoran muut tanssiryhmät, Etelän vakan Nuorten-ilta sekä kansainväliset esiintyjäryhmät.

Viikonloppuna maksuttomia konsertteja ja illanviettoja

Perjantaina ja lauantaina tarjolla on kansantanssin iloa kaikille avoimissa Tanhujen Tampere -esityksissä. Kansantanssijat ja pelimannit eri puolilta maata esittävät omien alueidensa tansseja Tammelantorilla, Laikunlavalla ja Koskikeskuksessa klo 10-14.30 välisenä aikana.

Iltaisin päästään nauttimaan kansantanssikonserteista ja yhteisistä illanvietoista. Perjantaina Sottiisi soikoon illan iloksi -konsertissa Pakkahuoneella esiintyy mm. Motoran Vinhakat ja tiedossa on pelimannitanssit. Lauantaina iltaohjelmassa on Tanhumatinea, Sottiisidisko sekä Vakat vauhdissa -konsertti, jossa vedetään mm. polkkaa pullopostilla.

Pispalan Sottiisiin päättää I Love Tanhu! – pääjuhla Pyynikin urheilukentällä sunnuntaina 16.6. klo 14-15.30. Juhlassa nähdään kansantanssijoiden ja pelimannien yhteisesitykset, sekä kaikkien alueellisten Vakkojen esitykset. Pääjuhlassa esiintyvät myös festivaalien kansainväliset esiintyjäryhmät. 

Tule nauttimaan kansantanssin riemusta

Pispalan Sottiisi on kaikille avoin tapahtuma, jonka maksuttomia konsertteja voi seurata ostoskeskuksissa ja Laikunlavalla. Maksullisia ohjelmia ovat iltakonsertit ja illanvietot, Tanssirallin konsertit sekä pääjuhla. Konserttilippuja voi ostaa ennakkoon 2.5. alkaen Puodin ja Tiketin kautta tai ovelta puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua. 

Katso lisätiedot Pispalan Sottiisin sivuilta ja tule nauttimaan Pohjois-Euroopan merkittävimmästä kansainvälisestä kansantanssifestivaalista!

Kysely seurantalojen korjaustarpeista ja niiden rahoituksesta

Seurantalojen peruskorjausavustusmäärärahaan tehtiin n. 65 %:n karsinta tälle vuodelle. Määrärahan suuruudesta ja koko järjestelmän tulevaisuudesta ei vielä tässä vaiheessa ole varmaa tietoa. Seurantalojen korjaustarpeet eivät kuitenkaan ole ainakaan vähenemään päin.

Saadaksemme ajantasaista tietoa edunvalvontaamme sekä Suomen Nuorisoseurojen ja keskusseurojen palveluiden suuntaamista varten, kokoamme alla olevalla kyselyllä tietoja ja arvioita seurantalojen korjaustarpeista ja rahoitusmahdollisuuksista.

Jos seurallanne on nuorisoseurantalo, vastaa kyselyyn talon korjaustarpeista ja rahoituksesta 10.5. mennessä. Vastaaminen vie 5-10 minuuttia.

Kyselykoonti julkaistaan Nuorisoseurojen kotisivuilla ja somekanavissa tulosten valmistuttua.

Ramppikuume -kiertopalkinto Tampereen Tiili Teatterille Minä olin täällä esityksestä 

Ramppikuume – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät pidettiin 19.-21.4. Kankaanpäässä. Ramppikuumeen ohjelmallisen ytimen muodostaa valtakunnallinen nuorisoteatterikatselmus, jonka voittajaksi valikoitui Tampereen Tiili Teatteri esityksellään Minä olin täällä. 

Teoksen työryhmälle Jero Hellstenille, Inke Kajankille, Tatu Kivirannalle, Juho Varinille ja Jere Röyskölle luovutettiin kiertopalkinto Ramppipysti ja 1000 euron stipendi Ramppikuumeen päätöstilaisuudessa. 

Päätöstilaisuudessa jaettiin myös kaksi lahjoitusstipendiä ryhmien kouluttautumiseen. Nämä 500 euron stipendit annettiin Kittilän Nuorisoteatterin Seittemän inttiveljestä ja Auran Nuorisoteatterin Väärämieliset esityksille. ”Raati toivoo, että teillä on tämän stipendin avulla mahdollista kehittää esityksiänne pidemmälle”, kommentoi näyttelijä Mikko Penttilä, joka oli yksi katselmuksen raadin jäsen. Raatiin kuuluivat myös freelancer näytelmäkirjailija-dramaturgi Asta Honkamaa ja teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Seppo Honkonen.  

Nuorisoteatterikatselmukseen osallistui tänä vuonna kahdeksan esitystä, jota olivat nuorista koostuvan esiraadin valitsemia. Voittajaesityksen lisäksi katselmuksessa nähtiin seuraavat näytelmät: 

  • Minne juna vie? – Joensuun lukioteatteri, Joensuu  
  • Kunniagalleria – Oulun taidekoulun Taukoteatteri, Oulu  
  • Ikiminttu – Teatteri Homsantuusa, Tampere  
  • Seittemän Inttiveljestä – Kittilän Nuorisoteatteri, Kittilä  
  • Väärämieliset – Auran Nuorisoteatteri, Aura  
  • Harvat rakkauslaulut kertovat vain ystävistä – OnOKNäytellä, Jyväskylä
  • Välähdyksiä – Aarre Vesa, Tampere 

”Esityskatselmuksen taso oli tänä vuonna todella kova ja olemme todella onnellisia kaikkien ryhmien puolesta. Mukaan hakeneita ryhmiä oli taas enemmän, kuin pystymme ottamaan mukaan. Oli myös mahtavaa nähdä, että niin moni ei esiintyvä ryhmä osallistui Ramppikuumeeseen!”, tapahtuman tuottaja Minna-Reetta Kokkaliari iloitsee.  

Ramppikuume – valtakunnallisia nuorisoteatteripäiviä järjestävät yhteistyössä Suomen Nuorisoseurat, Kankaanpään kaupunki sekä Kankaanpään Nuorisoseura. Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 1997 asti.

Vuoden teatteriteko -palkinto alahärmäläiselle Pieni pyhiinvaellus -näytelmälle

Suomen Nuorisoseurojen vuosittain jakama Vuoden Teatteriteko -palkinto on myönnetty Härmänkylän Nuorisoseuran Pieni pyhiinvaellus -näytelmälle. Koskettavan näytelmän on käsikirjoittanut Veli-Pekka Hänninen, sovittanut Juha Ekola ja ohjannut Katja Kujala.

Pienen pyhiinvaeltajan tarina linkittyy ainutlaatuisella tavalla eteläpohjalaisuuden historiaan käsitellen mm. herännäisyyttä sosiaalisena ilmiönä. Tarinassa syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi kudokseksi.

Näytelmän esittäminen siirtyi koronan takia usealla vuodella, mutta vihdoin viime kesänä esitykset saatiin pyörimään Onnelan kesäteatterin lavalla. Kesäteatterissa ollaan totuttu näkemään komediaa, joten Pieni pyhiinvaellus erosi tarjonnasta vakavuudellaan. Rohkea valinta sai kuitenkin paljon kiitosta.

”Yleisö nousi lopputaputuksissa seisomaan ja monet tulivat kertomaan näytelmän tärkeydestä sekä koskettavuudesta. Ulko-ilma teatterimme sai yleisön kokemaan jotain, joka jäi mieleen pitkäksi aikaa”, Tanja Ekola Härmänkylän Nuorisoseurasta kertoo.

Näytelmän teksti oli varta vasten Onnelan leveälle ja haastavalle lavalle tehty näyttämösovitus, jonka Katja Kujala ohjasi ammattitaidolla. Produktio oli todellinen yhteisöllinen voimanponnistus, sillä työryhmään osallistui näyttelijöitä myös mm. Ylihärmän Nuorisoseurasta ja Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseurasta. Näytelmän toteutumista tuki Suomen Kulttuurirahasto.

”Härmänkylän Nuorisoseuran Pieni pyhiinvaellus on hieno esimerkki paikallisuuden voimasta ja yhteistyöstä sekä osoitus siitä, että kesäteatteri voi olla myös tunteisiin vetoavaa, vaikuttavaa ja voimaannuttavaa”,  Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström iloitsee.

Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio.

Lisätiedot

Pasi Saarinen, johtaja, tapahtumat ja Nuori Kulttuuri
pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi
puh. 050 408 0366

Ramppikuume valloittaa Kankaanpään tänä viikonloppuna

Ramppikuume – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät tuo Kankaanpäähän 19.-21.4. teatterin iloa ja riemua. Tapahtuma tarjoaa 13-20-vuotiaille nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden esiintyä, nähdä nuorisoteatteriryhmien esityksiä ympäri Suomen sekä kouluttautua alan ammattilaisten ohjauksessa.

Ramppikuume koostuu esityskatselmuksesta ja koulutuspajoista. Tarjolla on yhdeksän teatterin alan ammattilaisten vetämää koulutuspajaa, joissa syvennytään mm. näyttämötaisteluun, esitystekniikkaan, maskeeraukseen ja hahmotyöskentelyyn.

Katselmuksessa on tänä vuonna mukana kahdeksan esitystä, jotka kisaavat Ramppipystistä ja 1000 euron stipendistä. Katselmuksessa nähdään vahvoja ensemblejä ja monologeja, jotka pitävät katsojat otteessaan. Moni esitys on nuorten omia teoksia käsikirjoituksesta ja ohjauksesta tekniikkaan. Tartutaanpa myös suomalaiseen klassikkoon antaen sille uusi elämä. Teemoina ovat muun muassa ystävyys, nuoren kasvaminen aikuiseksi, erilaisuus, deittailu ja omana itsenä oleminen muuttuvassa maailmassa.

Katselmuksessa nähtävät esitykset:

  • Teatteri Tiili Tampere – Minä olin täällä
  • Joensuun lukioteatteri – Minne juna vie?
  • Oulun taidekoulu/ Taukoteatteri – Kunniagalleria
  • Teatteri Homsantuusa – Ikiminttu
  • Kittilän Nuorisoteatteri – Seittemän Inttiveljestä
  • Auran Nuorisoteatteri – Väärämieliset
  • OnOKnäytellä – Harvat rakkauslaulut kertovat vain ystävistä
  • Aarre Vesa – Välähdyksiä

Jokainen esitys saa palautetta, vinkkejä ja käytännön ideoita asiantuntijoista koostuvalta raadilta. Raadin muodostavat teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Seppo Honkonen, näytelmäkirjailija-dramaturgi Asta Honkamaa ja näyttelijä Mikko Penttilä.

Esityskatselmus alkaa avajaisilla lauantaina 20.4. klo 13.15 Kankaanpään liikuntakeskuksen palloiluhallilla. Esitykset ovat yleisölle avoimia ja niihin voi ostaa lippuja tapahtumapaikalta. Esitysten aikataulut löytyvät Ramppikuumeen ohjelmasta.

Katselmusta voi seurata myös suorana Ramppikuumeen YouTube-kanavalta, jonne avajaiset, lauantain ja sunnuntain esitykset sekä päätöstilaisuus striimataan.

Tapahtuman tuottavat Suomen Nuorisoseurat ry, Kankaanpään kaupunki ja Kankaanpään Nuorisoseura ry.

Vastaa kyselyyn kulttuuriharrastamisen vaikutuksista

Vielä ehdit vastata Suomen Nuorisoseurojen harrastajille suunnattuun kyselyyn, jossa tutkitaan, millaisia vaikutuksia kulttuurin harrastamisella on. Kysely sulkeutuu 25.4.2024, joten vastaathan pian!

Kyselyyn vastataan nimettömästi, eikä tuloksia voida jäljittää yksittäisiin vastaajiin. Kyselyn tuloksien avulla saamme tärkeää tietoa harrastamisen vaikutuksista. Nyt, jos koskaan, on tärkeää näyttää, että toiminnallamme on merkitystä.

Kyselyssä ovat mukana Kansalaisfoorumi, Suomen Kansanmusiikkiliitto,  Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri, Suomen Nuorisosirkusliitto, Suomen Harrastajateatteriliitto sekä Suomen Puhallinorkesteriliitto.

Kyselyyn toivotaan vastauksia kaikenikäisiltä harrastajilta. Kyselylomakkeet on jaettu iän mukaan kahteen: alle 15-vuotiaille ja yli 15-vuotiaille on omat linkit.

Marja-Liisa Rantala Hämeestä on valittu Vuoden Hermanskaksi

Marja-Liisa Rantala on palkittu Vuoden Hermanska -tunnustuksella lauantaina 13.4. valtakunnallisilla H-kiltapäivillä. Suomen Nuorisoseurat jakaa tunnustuksen henkilölle, joka on edistänyt merkittävällä tavalla nuorisoseuratoimintaa omalla alueellaan tai laajemmin.

Marja-Liisa, tai tuttavallisemmin Maisa, on ollut aktiivinen nuorisoseuralainen vuodesta 1993 lähtien, jolloin hän lähti mukaan Kangasalalla toimivan Nuorisoseura Teatteri Tuulian rahastonhoitajaksi. Maisa toimii tehtävässä edelleen, minkä lisäksi hän on Kangasalan Nuorisoseuran hallituksen jäsen ja Hämeen H-killan taloudenhoitaja. Vuosien varrella hän on toiminut myös Suomen Nuorisoseurojen Liiton valtuutettuna ja varavaltuutettuna sekä keskusseura Hämeen Nuorisoseurain Liiton puheenjohtajana. Hän on työskennellyt keskusseurassa myös Leipää ja kulttuuria sekä Kisällistä osaajaksi –projekteissa.

Luottamustehtävien lisäksi Maisa on tottunut talkoilija, joka tarttuu rempseästi hommaan kuin hommaan. Hän on vuosia hoitanut kahvituksia alusta loppuun erilaisissa tapahtumissa, minkä lisäksi hän on aktiivinen bingoemäntä. Maisa on tuttu kasvo myös kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisissa, jossa hän on ollut vapaaehtoistehtävissä ja toiminut järjestelytoimikunnassa vuodesta 2007 lähtien.

Vuonna 2020 Maisalle myönnettiin Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki hänen 70-vuotispäivänsä kunniaksi. Merkki myönnetään aivan erityisistä järjestöllisistä ansioista maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tehdystä työstä.

Maisaa kehutaan aktiiviseksi nuorisoseuralaiseksi, joka tuntee yhdistystoiminnan säännöt ja kannustaa toisia toimeen.

Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen. Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.

Hallituksen leikkaukset uhkaavat nuorisoseuratoimintaa ja nuorten hyvinvointia

Hallitus suunnittelee historiallisia leikkauksia nuorisoalan rahoitukseen samalla, kun uutiset syntyvyyden romahtamisesta, nuorten lisääntyvästä pahoinvoinnista ja työelämän pattitilanteesta ovat arkipäivää.  

Nuorisotyö on pieni ala, joka kannattelee harteillaan tulevien sukupolvien hyvinvointia ja työkykyä. Kun nuorten tilanne huononee, huononee samalla koko yhteiskunta. Esimerkiksi osaamistasolla, syntyvyydellä, verotuotoilla, sotekuluilla, demokratialla, rikollisuudella ja työllisyydellä on suora yhteys nuorten hyvinvointiin. 

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä nuoresta kokee, että nuorisotyön puuttuminen vaikuttaisi heidän arkeensa negatiivisesti. Nuorisojärjestöiltä leikkaaminen lisäisi nuorten eriarvoisuutta, syventäisi pahoinvointia ja heikentäisi nuorten sitoutumista yhteisöihin. Suurin vaikutus leikkauksilla on pienten paikkakuntien ja haja-asutusseutujen nuoriin.  

Nuorisoseuratoiminnassa lähdetään liikkeelle nuorten omista kiinnostuksen kohteista ja tarjotaan matalan kynnyksen harrastus -ja järjestötoimintaa. Paikallinen toiminta on kustannustehokasta, koska työtä tekee suuri joukko vapaaehtoisia. Heidän tukenaan on pieni, mutta pippurinen joukko nuoriso- ja kulttuurityön ammattilaisia.  

”Nuorena harrastajana nuorisoseuratoiminta on ollut minulle äärimmäisen merkityksellistä. Olen tutustunut ihmisiin eri puolilta Suomea eli aikuisten kielellä ”luonut verkostoja”, saanut harrastaa ja ohjata itselleni mieluisissa harrastuksissa sekä kokeillut siipiäni erilaisissa luottamustehtävissä”, kertoo eräs nuori nuorisoseuralainen.  

”Etenkin elämän suurissa käännekohdissa, kun olen siirtynyt yläkouluun ja sieltä myöhemmin lukioon, jossa koulussa solmitut kaverisuhteet ja tuttu opiskeluympäristö ovat muuttuneet, on harrastuspaikka, -kaverit ja ohjaajat luoneet pysyvyyttä ja rutiinia omaan arkeeni. Nuorisoseuratoiminta on ollut minulle paikka, jossa saan olla oma itseni, tuoda omaa luovuuttani esiin sekä yrittää, epäonnistua, kokeilla uudelleen ja onnistua turvallisessa ilmapiirissä”, kertoo toinen. 

Nuoriin satsaamisesta hyötyvät siis kaikki – ja heiltä leikkaamisesta kärsii koko yhteiskunta ja sen tulevaisuus. 

Allianssin Nuorilta ei saa leikata –kampanja näkyy Nuorisoseurojen somekanavissa 8.–14.4. Kampanjan tavoitteena on estää nuoriin ja nuorisoalaan kaavaillut leikkaukset. 

Lisätiedot 

Annina Laaksonen, pääsihteeri 
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi 
puh. 040 726 7450 

Selvitys: Nuorisotyöstä leikkaaminen lisäisi nuorten yksinäisyyttä ja vähentäisi kavereiden kohtaamista

Kysely: Joka kolmas nuori arvioi, että ilman nuorisotyötä heillä ei olisi elämässään merkityksellisiä aikuisia

Kysely: Hallituksen leikkaussuunnitelmat eriarvoistaisivat nuorten harrastamista ja vaikutusmahdollisuuksia