Ramppikuume -kiertopalkinto Tampereen Tiili Teatterille Minä olin täällä esityksestä 

Ramppikuume – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät pidettiin 19.-21.4. Kankaanpäässä. Ramppikuumeen ohjelmallisen ytimen muodostaa valtakunnallinen nuorisoteatterikatselmus, jonka voittajaksi valikoitui Tampereen Tiili Teatteri esityksellään Minä olin täällä. 

Teoksen työryhmälle Jero Hellstenille, Inke Kajankille, Tatu Kivirannalle, Juho Varinille ja Jere Röyskölle luovutettiin kiertopalkinto Ramppipysti ja 1000 euron stipendi Ramppikuumeen päätöstilaisuudessa. 

Päätöstilaisuudessa jaettiin myös kaksi lahjoitusstipendiä ryhmien kouluttautumiseen. Nämä 500 euron stipendit annettiin Kittilän Nuorisoteatterin Seittemän inttiveljestä ja Auran Nuorisoteatterin Väärämieliset esityksille. ”Raati toivoo, että teillä on tämän stipendin avulla mahdollista kehittää esityksiänne pidemmälle”, kommentoi näyttelijä Mikko Penttilä, joka oli yksi katselmuksen raadin jäsen. Raatiin kuuluivat myös freelancer näytelmäkirjailija-dramaturgi Asta Honkamaa ja teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Seppo Honkonen.  

Nuorisoteatterikatselmukseen osallistui tänä vuonna kahdeksan esitystä, jota olivat nuorista koostuvan esiraadin valitsemia. Voittajaesityksen lisäksi katselmuksessa nähtiin seuraavat näytelmät: 

• Minne juna vie? – Joensuun lukioteatteri, Joensuu  
• Kunniagalleria – Oulun taidekoulun Taukoteatteri, Oulu  
• Ikiminttu – Teatteri Homsantuusa, Tampere  
• Seittemän Inttiveljestä – Kittilän Nuorisoteatteri, Kittilä  
• Väärämieliset – Auran Nuorisoteatteri, Aura  
• Harvat rakkauslaulut kertovat vain ystävistä – OnOKNäytellä, Jyväskylä
• Välähdyksiä – Aarre Vesa, Tampere 

”Esityskatselmuksen taso oli tänä vuonna todella kova ja olemme todella onnellisia kaikkien ryhmien puolesta. Mukaan hakeneita ryhmiä oli taas enemmän, kuin pystymme ottamaan mukaan. Oli myös mahtavaa nähdä, että niin moni ei esiintyvä ryhmä osallistui Ramppikuumeeseen!”, tapahtuman tuottaja Minna-Reetta Kokkaliari iloitsee.  

Ramppikuume – valtakunnallisia nuorisoteatteripäiviä järjestävät yhteistyössä Suomen Nuorisoseurat, Kankaanpään kaupunki sekä Kankaanpään Nuorisoseura. Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 1997 asti.

Vuoden teatteriteko -palkinto alahärmäläiselle Pieni pyhiinvaellus -näytelmälle

Suomen Nuorisoseurojen vuosittain jakama Vuoden Teatteriteko -palkinto on myönnetty Härmänkylän Nuorisoseuran Pieni pyhiinvaellus -näytelmälle. Koskettavan näytelmän on käsikirjoittanut Veli-Pekka Hänninen, sovittanut Juha Ekola ja ohjannut Katja Kujala.

Pienen pyhiinvaeltajan tarina linkittyy ainutlaatuisella tavalla eteläpohjalaisuuden historiaan käsitellen mm. herännäisyyttä sosiaalisena ilmiönä. Tarinassa syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi kudokseksi.

Näytelmän esittäminen siirtyi koronan takia usealla vuodella, mutta vihdoin viime kesänä esitykset saatiin pyörimään Onnelan kesäteatterin lavalla. Kesäteatterissa ollaan totuttu näkemään komediaa, joten Pieni pyhiinvaellus erosi tarjonnasta vakavuudellaan. Rohkea valinta sai kuitenkin paljon kiitosta.

”Yleisö nousi lopputaputuksissa seisomaan ja monet tulivat kertomaan näytelmän tärkeydestä sekä koskettavuudesta. Ulko-ilma teatterimme sai yleisön kokemaan jotain, joka jäi mieleen pitkäksi aikaa”, Tanja Ekola Härmänkylän Nuorisoseurasta kertoo.

Näytelmän teksti oli varta vasten Onnelan leveälle ja haastavalle lavalle tehty näyttämösovitus, jonka Katja Kujala ohjasi ammattitaidolla. Produktio oli todellinen yhteisöllinen voimanponnistus, sillä työryhmään osallistui näyttelijöitä myös mm. Ylihärmän Nuorisoseurasta ja Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseurasta. Näytelmän toteutumista tuki Suomen Kulttuurirahasto.

”Härmänkylän Nuorisoseuran Pieni pyhiinvaellus on hieno esimerkki paikallisuuden voimasta ja yhteistyöstä sekä osoitus siitä, että kesäteatteri voi olla myös tunteisiin vetoavaa, vaikuttavaa ja voimaannuttavaa”,  Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström iloitsee.

Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio.

Lisätiedot

Pasi Saarinen, johtaja, tapahtumat ja Nuori Kulttuuri
pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi
puh. 050 408 0366

Ramppikuume valloittaa Kankaanpään tänä viikonloppuna

Ramppikuume – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät tuo Kankaanpäähän 19.-21.4. teatterin iloa ja riemua. Tapahtuma tarjoaa 13-20-vuotiaille nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden esiintyä, nähdä nuorisoteatteriryhmien esityksiä ympäri Suomen sekä kouluttautua alan ammattilaisten ohjauksessa.

Ramppikuume koostuu esityskatselmuksesta ja koulutuspajoista. Tarjolla on yhdeksän teatterin alan ammattilaisten vetämää koulutuspajaa, joissa syvennytään mm. näyttämötaisteluun, esitystekniikkaan, maskeeraukseen ja hahmotyöskentelyyn.

Katselmuksessa on tänä vuonna mukana kahdeksan esitystä, jotka kisaavat Ramppipystistä ja 1000 euron stipendistä. Katselmuksessa nähdään vahvoja ensemblejä ja monologeja, jotka pitävät katsojat otteessaan. Moni esitys on nuorten omia teoksia käsikirjoituksesta ja ohjauksesta tekniikkaan. Tartutaanpa myös suomalaiseen klassikkoon antaen sille uusi elämä. Teemoina ovat muun muassa ystävyys, nuoren kasvaminen aikuiseksi, erilaisuus, deittailu ja omana itsenä oleminen muuttuvassa maailmassa.

Katselmuksessa nähtävät esitykset:

• Teatteri Tiili Tampere – Minä olin täällä
• Joensuun lukioteatteri – Minne juna vie?
• Oulun taidekoulu/ Taukoteatteri – Kunniagalleria
• Teatteri Homsantuusa – Ikiminttu
• Kittilän Nuorisoteatteri – Seittemän Inttiveljestä
• Auran Nuorisoteatteri – Väärämieliset
• OnOKnäytellä – Harvat rakkauslaulut kertovat vain ystävistä
• Aarre Vesa – Välähdyksiä

Jokainen esitys saa palautetta, vinkkejä ja käytännön ideoita asiantuntijoista koostuvalta raadilta. Raadin muodostavat teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Seppo Honkonen, näytelmäkirjailija-dramaturgi Asta Honkamaa ja näyttelijä Mikko Penttilä.

Esityskatselmus alkaa avajaisilla lauantaina 20.4. klo 13.15 Kankaanpään liikuntakeskuksen palloiluhallilla. Esitykset ovat yleisölle avoimia ja niihin voi ostaa lippuja tapahtumapaikalta. Esitysten aikataulut löytyvät Ramppikuumeen ohjelmasta.

Katselmusta voi seurata myös suorana Ramppikuumeen YouTube-kanavalta, jonne avajaiset, lauantain ja sunnuntain esitykset sekä päätöstilaisuus striimataan.

Tapahtuman tuottavat Suomen Nuorisoseurat ry, Kankaanpään kaupunki ja Kankaanpään Nuorisoseura ry.

Kannanotto: Kulttuurin harrastaminen luo henkistä kriisinsietokykyä

Järjestöt tarjoavat kaikenikäisille mahdollisuuden harrastaa kulttuuria matalalla kynnyksellä, ilman korkeita osallistumismaksuja. Esimerkiksi nuorisoseuroissa harrastaa vuositasolla lähes 50 000 henkilöä, ja Suomen Harrastajateatteriliiton 500 harrastajateatterissa on yli 25 000 harrastajaa. Tämän työn merkitystä, arvoa ja vaikutuksia ei usein huomata järjestöjen ulkopuolella.

Kulttuurin harrastamisella on todettu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia harrastajien elämään. Laaja, valtakunnallisesti toteutettu Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvitys (Pulkkinen 2022) valottaa harrastajien kokemuksia usealta taidealalta (sirkus, teatteri, musiikki, tanssi ja kuvataide). Vastauksissa korostuvat erityisesti kulttuuriharrastuksen positiiviset sosiaaliset vaikutukset. Moni vastaaja kertoo oman harrastusyhteisön olevan tärkein syy harrastaa.

“Yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunne saa tuntemaan oloni turvalliseksi ja tarpeelliseksi. Olen tärkeä ja merkityksellinen”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista. Kulttuuriharrastus siis todistetusti lisää osallistujien hyvinvointia ja tarjoaa yhteisön, jossa harjoitella yhteistyö- ja vaikuttamistaitoja. Harrastaminen paikallisyhteisöissä onkin monille tapa harjoitella kansalaistaitoja ja ilmaista omaa toimijuutta. Oppiminenkin koetaan mielekkääksi silloin, kun ympärillä oleva ryhmä on turvallinen ja ilmapiiri salliva. Harrastusryhmän sosiaaliset suhteet ja yhdessä muiden kanssa harrastaminen vaikuttavat positiivisesti mielen hyvinvointiin. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset voivat kannatella yksilöä varsinkin kriisiaikoina.

Järjestöllisen kulttuuritoiminnan, -harrastamisen ja -oppimisen merkitys on suuri niin harrastajille, kansalaisyhteiskunnalle kuin paikkakuntien elinvoimaisuudelle. Monilla pienillä paikkakunnilla juuri järjestöjen ja paikallisten yhdistysten tarjoamat kulttuuriharrastamisen mahdollisuudet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Valtakunnallisten järjestöjen tehtävänä on tukea ja neuvoa paikallisia, usein vapaaehtoispohjalla toimivia yhdistyksiä. Järjestöjen ja niiden kanssa yhdessä opinnollista toimintaa toteuttavien opintokeskusten toimintaedellytykset on turvattava, jotta voidaan turvata paikallinen kansalaistoiminta sekä varmistaa kulttuuriharrastamisen yhdenvertaisuus sekä maantieteellisesti että kohderyhmittäin.

Kulttuurisen nuoriso- ja sivistystyön toteuttajina haluamme korostaa yhdistys- ja vapaamuotoisen kansalaistoiminnan tärkeyttä sekä kulttuuriharrastamisen ja kulttuurin kautta vaikuttamisen merkitystä oman toimijuuden ja koetun kansalaispätevyyden vahvistamisessa. Matalan kynnyksen osallistuminen ja harrastaminen paikallisyhteisöissä on monille tapa harjoitella kansalaistaitoja ja ilmaista omaa toimijuutta.

Kulttuurin ja taiteen muutosvoima vahvistaa demokratiaa. Kulttuurista nuoriso- ja sivistystyötä tehdään laajasti vapaan sivistystyön oppilaitoksissa ja kulttuuri- ja nuorisojärjestöissä. Tämän työn potentiaali osallisuus- ja vaikuttamiskokemuksen vahvistamisessa sekä polarisoitumis- ja eriarvoistumiskehityksen pysäyttämisessä on tärkeää tunnistaa myös kulttuuripoliittisessa selonteossa.

Lisätiedot

Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, 040 726 7450

Sanna Saarela, toiminnanjohtaja, Suomen Harrastajateatteriliitto, sanna.saarela@shtl.fi, 050 092 8984

Anneliina Wevelsiep, pääsihteeri, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi, anneliina.wevelsiep@kansalaisfoorumi.fi, 050 590 0180

Ilmoittaudu Ramppikuumeeseen maaliskuun aikana 

Ramppikuume – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät järjestetään Kankaanpäässä 19.-21.4. ja ilmoittautuminen tapahtumaan on auki 31.3. asti. Tapahtuma tarjoaa 13-20-vuotiaille nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden esiintyä, nähdä nuorisoteatteriryhmien esityksiä ympäri Suomen sekä kouluttautua alan ammattilaisten ohjauksessa.

Ramppikuume koostuu esityskatselmuksesta ja koulutuspajoista. Tänä vuonna koulutuspajat ovat yksipäiväiset eli perjantaina ja lauantaina osallistutaan eri koulutuspajoihin. Tapahtumaan ja koulutuspajoihin voi ilmoittautua, vaikka itsellä ei olisi katselmuksessa esitystä tai kuuluisi mihinkään nuorisoteatteriryhmään.  

Ilmoittautuminen tehdään lomakkeella. Ryhmien on hyvä huomioida, että jokainen osallistuja täyttää oman ilmoittautumisensa.  

Uutena ohjelmana OFF RAMPPIKUUME

Tänä vuonna Ramppikuume tarjoaa mahdollisuuden esittää lyhyitä, maksimissaan 15 minuutin pituisia esityksiä esityskatselmuksen ulkopuolella.

OFF RAMPPIKUUMEESEEN toivotaan ensisijaisesti helposti liikuteltavia ja kevyttä kalustoa hyödyntäviä esityksiä. Esitys voi olla teatteria, sirkusta, kuunnelma, tanssia, pantomiimia, lavarunoutta, spoken word, improvisaatiota, stand upia, musiikkia, räppiä, mitä ikinä haluatte! Se voi olla jo valmis esitys tai tätä varten valmistettu.

Esitystä voi tarjota Ramppikuumeen ilmoittautumislomakkeella 1.-31.3. oman ilmoittautumisen yhteydessä.  

Ohjelman ytimessä valtakunnallinen nuorisoteatterikatselmus

Nuorisoteatteriryhmät saivat hakea esityksillään Ramppikuumeen esityskatselmukseen 18.2. saakka ja hakemuksia tuli yhteensä huikeat 18. 

Tänä vuonna katselmukseen haki moni ryhmä sekä muutamia monologiesityksiä, eri mittaisilla esityksillä. Tarjolla on monipuolisia esityksiä omista teksteistä uudelleen versioituihin klassikoihin. 

Nuorista koostuva RamppiRaati katsoo hakeneet esitykset läpi ja tekee esivalinnat tapahtuman katselmukseen valittavista esityksistä. RamppiRaati antaa jokaiselle katselmukseen hakeneelle ryhmälle kirjallisen palautteen ja valitut ryhmän julkistetaan maaliskuussa. 

Haku Ramppikuumeen nuorisoteatterikatselmukseen on auki

Ramppikuume on valtakunnallinen nuorisoteatteritapahtuma 13-20-vuotiaille nuorille, joka koostuu esityskatselmuksesta sekä koulutuspajoista. 19.-21.4. vietettävä tapahtuma tarjoaa nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden esiintyä, nähdä nuorisoteatteriryhmien esityksiä ympäri Suomen sekä kouluttautua alan ammattilaisten ohjauksessa.

Haku Ramppikuumeen esityskatselmukseen on auki 18.2. asti. Katselmukseen voivat hakea kaikki 13-20-vuotiaiden teatteriryhmät omalla esityksellään. Mukaan valituista ryhmistä yksi voittaa Ramppikuume-kiertopalkinnon ja 1000 euron stipendin.

Haku tapahtuu lomakkeen kautta, johon liitetään video esityksestä. Esityksen keston tulee olla maksimissaan 60 minuuttia. Hakuvaiheessa esitys voi olla vielä keskeneräinen ja kesto pidempi kuin lopullisessa esityksessä. 

Nuorista koostuva RamppiRaati käy kaikki esitykset läpi, antaa niistä kirjallista palautetta ja ehdottaa katselmukseen otettavia esityksiä Ramppikuumeen toimikunnalle. Toimikunta päättää lopulliset esitykset, jotka esitetään Ramppikuumeessa.

Katselmusta seuraa kolmesta teatterin ammattilaisesta koostuva katselmusraati, joka antaa jokaiselle ryhmälle kirjallisen palautteen ja päättää kiertopalkinnon saajan.

Lisätiedot

Minna-Reetta Kokkaliari
puh. 044 0591913, minna-reetta.kokkaliari@nuorisoseurat.fi
ramppikuume.net

Tapahtuman tuottavat Suomen Nuorisoseurat, Kankaanpään kaupunki ja Kankaanpään
Nuorisoseura ry.

Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajina palkittiin Milla Puurula-Tilli ja Siiri Suoniemi 

Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä jatkossakin. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa. Vuoden 2024 ohjaajiksi on valittu Milla Puurula-Tilli Reisjärveltä ja Siiri Suoniemi Hämeenlinnasta. Tunnustukset luovuttivat Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström ja pääsihteeri Annina Laaksonen Folklandialla pidetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 12.1.

Milla on kokenut teatteriryhmien ohjaaja

Milla Puurula-Tilli on empaattinen ja määrätietoinen ohjaaja. Hän on vastuussa vuosittain Reisjärven Kirkonkylän Nuorisoseuran suositun kesänäytelmän ohjaamisesta ja on myös dramatisoinut, sovittanut lauluja ja johtanut orkesteria. Viime kesänä hän ohjasi Rauli Badding Somerjoen elämästä kertovan näytelmän. Lisäksi hän on ohjannut menestyksekkäästi Juice Leskisen lauluja käsittelevän esityksen ja historiallisen lyhytnäytelmän. 

Milla on myös aktiivinen lasten ja nuorten teatteriohjaaja vetäen harrastajateatteri ReTén nuorten näyttelijöiden kerhoa ja lastenteatterikerhoa. Milla on tuonut vahvasti musiikin osaksi teatteria ja hänen ohjauksessaan näyttelemisestä on tullut yhteisöä yhdistävä voima paikkakunnalla. Milla on antanut panoksensa myös nuorisoseuran aikuisten ja lasten teatterissa. Kesäteatterin suosion kasvu Reisjärvellä kertoo Millan erinomaisesta vapaaehtoistyöstä ohjaajana teatterin parissa. 

Siiri on pidetty kansantanssin ohjaaja

Siiri Suoniemi on kansatanssin ammattiopettaja, joka on valmistunut Oulun ammattikorkeakoulusta vuonna 2020. Hän työskentelee tällä hetkellä Klaukkalan Nuorisoseurassa, Kerkkoon Nuorisoseurassa, Suomen Nuorisoseuroissa Lounais-Suomen alueella, Sottiisi Fun Clubissa ja Hämeenlinnan kansantanssijoissa. Hänellä on yli 10 vuoden kokemus tanssin ohjaamisesta eri ikäisten tanssijoiden parissa aina 1-vuotiasta aikuisiin saakka. 

Siiri on valloittava ammattilainen, jolta sujuu yhteistyö kaikkien kanssa. Hän ohjaa monenlaisia ryhmiä, muun muassa Tempoa Tenaviin -ryhmiä, FolkJamia ja aikuisten kansantanssiryhmiä eri puolilla eteläistä Suomea. Siiri on saanut osallistujilta valtavasti hyvää palautetta iloisesta ja ammattitaitoisesta ohjaamisesta. 

Lisätietoja 

Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat, pääsihteeri 
puh. 040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi  

Jukka Heinämäki, Suomen Nuorisoseurat, toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat 
puh. 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi  

Teatteri Kyröön Vapauden hinta on valittu Vuoden kantaesitysnäytelmäksi

Suomen Harrastajateatteriliitto on myöntänyt Vuoden 2018 Kantaesityspalkinnon Teatteri Kyröön näytelmälle VAPAUDEN HINTA. Kyseessä on Isonkyrön nuorisoseuran,  Isonkyrön Ylipään nuorisoseuran ja Lehmäjoen nuorisoseuran yhteinen teatteri. Näytelmä sai ensi-iltansa Teatteri Kyröössä Isossakyrössä marraskuussa 2017. Käsikirjoitus Kirsti Manninen ja Jussi-Pekka Aukia. Ohjaus Eija-Irmeli Lahti.

Kantaesityspalkinnon tarkoituksena on kannustaa näyttämöitä tuottamaan uusia kotimaisia näytelmätekstejä. Palkinto on suuruudeltaan 1000 € ja se myönnetään näytelmän esittäneelle teatterille. Palkinto perustuu näytelmätekstiin, ei itse esitykseen. Tekstin piti olla kirjoitettu näytelmäksi – se ei siis voinut olla dramatisointi, eikä käännös muusta kielestä. Kilpailuun saivat osallistua edellisenä vuonna (2017) kantaesitetyt näytelmät, jotka oli kantaesitetty Suomen Harrastajateatteriliiton jäsenteatterissa.

”Suomen Harrastajateatteriliiton vuoden 2018 Kantaesityspalkinnon saajaksi oli tarjolla yhteensä 18 näytelmää. Kantaesitystekstejä esittäneet teatterit jakautuivat ympäri maata. Yhtä laajaksi osoittautui myös tekstien kirjo. Lajeja oli laidasta laitaan. Pääsääntöisesti tekstien dialogi oli tasokasta. Useissa teksteissä oli laulujen ja dialogien soljuvaa ykseyttä, murteiden taitavaa käyttöä, mielenkiintoista historiaa, uljasta utopiaa, kauhua, huumoria. Kirjo oli hyvinkin laaja. Valtaosa teksteistä oli sidoksissa Suomen itsenäisyyden historiaan. Tähän vaikutti osaltaan Suomi 100 –juhlavuosi. Valinta ei ollut kovin helppoa” –  kertoo valitsija, näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja Seppojuhani Ruotsalainen

”Voittajatekstin ansioksi voisi ensiksi mainita aiheen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden.

Eletään vuosikymmenen vaihdetta 1917-1918. Tapahtumapaikka on Tervajoen rautatieasema ja sen ympäristö. Vapaussota sotkee ihmisten arkipäivää. Ihmiskohtalot tuodaan vaikuttavasti esille näytelmän edetessä. Raakuuksilla ei mässäillä. Näytelmän dialogi on todella ammattitasoista ja murteen käyttö hienoa. Teksti etenee toiminnallisen kerronnan kautta, joka on antanut ohjaajalle hyvän lähtökohdan rakentaa isot ja vaikuttavat kohtaukset draamalliseksi ykseydeksi. Mahtipontisten laulujen käyttö entuudestaan lisää tekstin vaikuttavuutta.
Näytelmässä seurataan kolmen perheen elämää: pyykkipoikatehtaan väkeä, kauppiasperhettä ja työläisperhettä. Näytelmän roolihahmot kuvaavat erinomaisella tavalla aikakauden ahdinkoa ja pyrkimystä rakentaa tulevaisuuttaan kireässä yhteiskunnallisessa tilanteessa.
Mielestäni tämä näytelmäteksti täyttää ne vaatimukset, jotka asetin etukäteen kriteereiksi alkaessani lukea tekstejä. Siinä on yhteiskunnallisesti koskettava aihe, selkeä kerronnallinen juoni, uskottavat roolihahmot, draaman rakenne, selkeät kohtaukset, tunteisiin vetoava musiikki.”  –  perustelee valitsija Seppojuhani Ruotsalainen.

Trailerin Teatteri Kyröön esityksestä voit katsoa täällä (avautuu uuteen ikkunaan).

Vuoden Harrastajateatteriksi valittiin Nuorisoseurojen Teatteri Lapua

Suomen Harrastajateatteriliitto on valinnut Vuoden harrastajateatteriksi Teatteri Lapuan, joka on Nuorisoseurojen jäsenseura Etelä-Pohjanmaalla. Teatterin Lapuan vuosi on ollut vauhdikas monelta kantilta katsottuna. Tarkastelun kohteena olleesta vuodesta 2017 välittyy vahva tekemisen meininki ja samalla kehittävä ja tulevaisuuteen katsova ote. Teatterin oma iso produktio Sugar -musikaali menestyi hyvin. Lisäksi Lapuan Harrastajanäyttelijät ry teki laajasti yhteistyötä eri tahojen kanssa, myös Suomi 100 -hengessä.

Teatteri Lapua on tempauksillaan onnistunut myös houkuttelemaan uusia teatterintekijöiden harrastuksen pariin sekä osoittanut luovaa hullutta ja taitoa venyttää teatterin käsitettä perinteisten esitysten ulkopuolelle.

Teatterin tekemisen puitteita on Lapualla pystytty parantamaan hankerahaa hyödyntäen. Tekniseen kalustoon satsaaminen luokin paitsi laajemmat mahdollisuudet taiteen tekemiselle myös turvallisuutta, mikä osoittaa kunnioitusta niin teatterintekijöitä kuin katsojiakin kohtaan.

40-vuotias Teatteri Lapua on osoittanut, että myös harrastajateatteri voi laadukkaiden tuotantojen ansiosta olla vahva kulttuuritoimija koko maakuntansa alueella.

Yhteisöllisyyttä, avoimuutta ja rohkeutta

Hakijoita Vuoden Harrastajateatteriksi 2018 ilmaantui määräaikaan mennessä 24. Hakemusten määrä ja laatu osoittavat harrastajateattereiden merkityksen maassamme. Moni harrastajateatteri on oman paikkakuntansa kulttuurielämän sydän. Usea teatteri onnistui vuonna 2017 koskettamaan yleisöä nostamalla esiin paikallisesti merkittäviä aiheita. Pienetkään teatterit eivät pelänneet hypätä suurien teoksien kimppuun Suomi 100-tapahtumana ja itsenäisyyden juhlavuoden teema oli mukana monissa esityksissä. Ilahduttavaa on, että kantaa on otettu ajankohtaisiin kysymyksiin sekä toiminnalla että teoksilla. Vaikeitakin asioita voidaan käsitellä teatterin keinoin ja parhaimmillaan luoda lisää ymmärrystä ja yhteyttä ihmisten välille.

Laadukkaiden ja ajatuksia herättelevien esitysten lisäksi teatterit ovat tarjonneet harrastustoimintaa sadoille ja tuhansille suomalaisille ja erityisesti sukupolvien kohtaaminen korostui monessa hakemuksessa. Hakemuksia lukiessa pääsi harrastajateatterin merkityksen
juurille, sillä niissä toistuivat samat teemat: yhteisöllisyys, avoimuus ja rohkeus. Hakemuksista paistaa se ilo, mitä teatterin tekeminen tuo tekijöilleen.

Valitsijat Mika Eerola, Henna Kauppinen ja Liina Tiusanen

Vuoden Harrastajateatteria haetaan vuosittain. Palkintoa voivat hakea kaikki Suomen Harrastajateatteriliiton jäsenteatterit. Suomen Harrastajateatteriliitto myöntää Vuoden Harrastajateatterille 1000 euron stipendin ja kunniakirjan.

Kuva: Pasi Ahola

Sata satua -tapahtuma juhlistaa teatteritoimintaa Ylihärmän nuorisoseuralla 21.10.

Ylihärmän nuorisoseuran koko perheen teatteritoiminta täyttää kuluvana vuonna 10 vuotta. Koska vuosi 2017 on myös Suomen 100-vuotisjuhlavuosi, järjestetään koko perheen tapahtuma 100 satua lauantaina 21.10. klo 10-14 Ylihärmän nuorisoseuralla (os. Ylistarontie 94). Ilmainen tapahtuma kokoaa yhteen kaikki seuran näyttämöllä kymmenen vuoden aikana esitetyt satunäytelmät sekä niiden tekijät ja kokijat.

Tyhjä seurantalo ja sen isot lämmityskustannukset olivat realiteetit, kun uusi nuori johtokunta päätti vuonna 2007 herättää uudelleen henkiin pitkän historian omaavan Ylihärmän nuorisoseuran teatteritoiminnan. Tilanne oli kaikille uusi ja toimintaa lähdettiin rakentamaan ihan alusta.

Ensimmäisestä näytelmästä lähtien toiminnan pääpainopisteeksi nostettiin osallistavuus ja yhdessä tekeminen. Toiminta on aina ollut kaikille avointa ja jokainen työryhmän jäsen, kaikista pieninkin on muiden kanssa saman arvoinen. Suurin osa näyttelijöistä on lapsia ja nuoria, ja usein heitä on paljon, sillä kaikki halukkaat otetaan mukaan. Tästä huolimatta taiteellisesta tasosta ei ole yhdessäkään produktiossa haluttu tinkiä, vaan näytelmän eri osa-alueisiin kuten ohjaukseen, musiikin sävellykseen, koreografioihin, lavastukseen, puvustukseen, valo- ja äänisuunnitteluun, tuotantoon jne. on käytetty satoja työtunteja – huolimatta siitä, ettei kukaan työryhmän jäsen ole koskaan saanut palkkaa.

Alusta asti toiminnassa mukana olleet Ylihärmän nuorisoseuran puheenjohtaja, lavastaja Hanna Keskinen sekä seuran sihteeri, ohjaaja Maaria Koivula-Talkkari iloitsevat ennen kaikkea lapsissa ja nuorissa projektien myötä tapahtuvasta ilmaisun kehittymisestä ja rohkaistumisesta: kehityskaari on monen kohdalla ollut huikea pienestä joukkokohtaukseen osallistujasta tanssivaksi ja laulavaksi pääosan esittäjäksi. Koko perheen teatteritoiminnalla on myös sosiaalista tilausta siinä suhteessa, että kaikki lapset ja nuoret eivät esimerkiksi ole liikunnallisia tai kuulu mihinkään joukkueeseen tai harrastusryhmään – näytelmäporukassa ollaan yhtä isoa tiimiä, jossa erilaisuus on vahvuus. Ylihärmän nuorisoseuran koko perheen teatteritoiminta on myös aina ollut ilmaista osallistujilleen.

Sata satua -perhetapahtuma koostuu erilaisista toimintapisteistä: osallistujat pääsevät mm. pomppimaan prinsessa Ruususen pomppulinnassa, tekemään kokeita Merennoidan taikakeittiössä, koristelemaan Lumikuningattaren muffinsseja ja kutomaan Aladdinin taikamattoa kangaspuilla! Jokaisesta kymmenestä näytelmästä rakentuu oma toimintapiste, jossa voi myös tavata näytelmien satuhahmoja. Lisäksi tapahtumassa on monipuolista musiikkiohjelmaa ja taikuri Markku Anttila esiintyy klo 11.30.

100 satua -tapahtuman toivotaan tavoittavat lähialueen lapsiperheiden ja muiden kiinnostuneiden lisäksi myös ne kaikki sadat ihmiset, jotka vuosien aikana ovat näyttelijöinä tai erilaisissa taustahommissa osallistuneet Ylihärmän nuorisoseuran koko perheen teatteritoimintaan. Yksi toimintapiste keskittyykin tallentamaan videolle vuosien aikana mukana olleiden omia kokemuksia ja muistoja nuorisoseuralta – siitä jos mistä muodostuu sata satua!

Sata satua -perhetapahtuma on osa Aisaparin juhlavuosi 2017 -hanketta. Järjestelyissä ovat mukana Ylihärmän nuorisoseuran lisäksi Kauhavan elämänlaatupalvelut, Härmänmaan 4H-yhdistys, MLL:n Ylihärmän paikallisyhdistys sekä Ylihärmän kappeliseurakunta.

Lisätietoja:
Maaria Koivula-Talkkari, 040 7615644, maaria.kt@gmail.com
Hanna Keskinen, 050 3027766, h.keskinen@gmail.com

Lisätietoja ja kuvia näytelmistämme löytyy myös osoitteesta www.yliharmannuorisoseura.fi

Kuva: Prinsessa Ruusunen -näytelmästä vuodelta 2007.