Seurantalojen korjausavustushaku on auki
Seurantalojen korjausavustuksia voi hakea Suomen Kotiseutuliiton sähköisessä palvelussa 31. lokakuuta asti. Nyt haettavien avustusten käyttöaika alkaa 2025 ja päättyy vuoden 2027 loppuun.
Avustus on tarkoitettu seurantalojen kunnostamiseen, käytettävyyttä parantaviin muutos- ja korjaustöihin sekä talojen kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämiseen. Avustusta voivat hakea seurantaloa ylläpitävät rekisteröidyt yleishyödylliset yhdistykset ja oikeustoimikelpoiset yhteisöt (säätiöt, yhtiöt, osuuskunnat tms.).
Avustusten jakamisessa kiinnitetään huomiota talon kulttuurihistorialliseen arvoon sekä kansalaistoiminnan kokoontumistilojen tarpeeseen alueella. Ratkaisevassa osassa avustuksia myönnettäessä ovat hyvät korjaussuunnitelmat.
Vuonna 2024 korjausavustusta myönnettiin 65 seurantaloa ylläpitävälle yhteisölle yhteensä 485 000 euroa. Julkisen talouden tasapainotustoimista johtuen avustusmääräraha oli yli miljoona euroa vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Vuoden 2025 avustuksiin myönnettävän määrärahan ennakoidaan olevan vastaavalla tasolla kuin vuonna 2024.
Avustusten myöntämisestä päättää Suomen Kotiseutuliiton hallitus Seurantaloasiain neuvottelukunnan lausunnon perusteella. Päätöksistä ilmoitetaan hakijoille toukokuun 2025 alkupuolella.
Sanna Airaksinen Nuorisoseurojen uusi pääsihteeri
Suomen Nuorisoseurojen uudeksi pääsihteeriksi on valittu Sanna Airaksinen. Hän aloittaa työssään 23.10.2024.
Sanna on toiminut järjestökentällä erilaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä yli 20 vuoden ajan, näistä reilut 16 vuotta johtotehtävissä. Tämän lisäksi hänellä on kokemusta myynti- ja markkinointitöistä. Koulutukseltaan Sanna on valtiotieteiden kandidaatti (VTK) ja yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) kansalaisvaikuttamisen asiantuntijuuden maisteriohjelmasta. Lisäksi hän on työn ohella opiskellut erityisesti erilaisia johtamiseen liittyviä koulutuksia.
”Otan erittäin suurella ilolla tehtävän vastaan ja haluankin lämpimästi kiittää valinnasta uudeksi pääsihteeriksi. Uskon, että monipuolisen työkokemukseni lisäksi erilaisissa luottamus- ja vapaaehtoistehtävissä toimiminen tukevat tulevassa työtehtävässä. Olen vahvasti arvopohjainen ihminen ja johtaja, joten on hienoa päästä tekemään töitä omien arvojensa mukaisesti. Olen myös vahva kansalaisyhteiskunnan puolustaja ja yhteiskuntamme nykyisessä toimintaympäristössä tarvitaan tämän asian esillä pitämistä yhdessä koko järjestökentän kanssa. Työni haluan aloittaa kohtaamisilla ja kuuntelemalla sekä luottamuksen rakentamisella”, Sanna kommentoi valintaansa.
Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström toivottaa Sannan lämpimästi tervetulleeksi järjestöön. ”Olemme todella iloisia saadessamme Sannan Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeriksi. Sannalla on juuri sellaista johtamisen ja edunvalvonnan osaamista, jota nuorisoseurajärjestössä tällä hetkellä tarvitsemme. Lisäksi meidät vakuutti hänen kansalaistoiminnalle sykkivä sydämensä. Tervetuloa joukkoomme Sanna. Samalla haluamme kiittää vt. pääsihteeri Henna Liiriä erinomaisesti hoidetusta väliaikaisen pääsihteerin tehtävän hoitamisesta.”
Lisätiedot
Elina Weckström, hallituksen puheenjohtaja
elina.weckstrom@nuorisoseurat.fi
puh. 050 3065588
Henna Liiri, vt. pääsihteeri
henna.liiri@nuorisoseurat.fi
puh. 044 207 3072
Eteläpohjalaiset aktiivit valittiin Suomen Nuorisoseurojen valtuustoon
Helsingissä viikonloppuna kokoontunut Suomen Nuorisoseurojen “liittokokous” eli Nuorisoseurakokous valitsi uuden valtuuston Suomen Nuorisoseuroille seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Toistasataa nuorisoseura-aktiivia oli kokoontunut päättämään mm. Nuorisoseurojen kolmivuotisohjelmasta sekä valitsi valtuuston puheenjohtajiston ja myös uuden valtuuston. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Hannu Harmaala Hollolan Nuorisoseurasta ja varapuheenjohtajaksi Sanni Antinniemi Pertunmaan Nuorisoseurasta
Suomen Nuorisoseurojen valtuustoon Etelä-Pohjanmaan nuorisoseurojen alueelta neljä varsinaista ja neljä varajäsentä.
Varsinaiset jäsenet:
- Joonas Autio (Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseura)
- Maaria Koivula-Talkkari (Ylihärmän Nuorisoseura)
- Miisa Mäkelä (Ilmajoen Nuorisoseura)
- Seppo Alanen (Ylistaron Kainaston Nuorisoseura)
Varajäsenet:
- Tuomo Autio (Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseura)
- Marko Hannus (Ylihärmän Nuorisoseura)
- Helmi Hannus (Ylihärmän Nuorisoseura)
- Tiia Huikuri (Ilmajoen Nuorisoseura)
Suomen Nuorisoseurojen eteläpohjalaiset valtuutetut ovat sitoutuneet edistämään nuorisoseuratoimintaa ja tukemaan nuorten aktiivista osallistumista yhteisöissä. Heidän tavoitteensa on vahvistaa nuorisoseurojen roolia paikallisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa.
Kulttuurinen nuorisotyö Nuorisoseurojen ytimessä
Valtakunnallista Nuorisotyön viikkoa vietetään tänä vuonna 7.-13.10. Viikon aikana nostetaan esiin nuorisotyötä eri puolilla Suomea sekä kasvatetaan sen arvostusta. Viikkoa koordinoi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi.
Kulttuurisessa nuorisotyössä nuoren luovuus saa loistaa
Nuorisoseurat on Suomen suurin kulttuurisen nuorisotyön toimija. Kulttuurinen nuorisotyö on taiteen ja kulttuurin voimin tehtävää nuorisotyötä. Siinä taide ja kulttuuri toimivat työkaluina, joiden avulla tuetaan nuorten kasvua, itsenäistymistä ja osallisuutta yhteiskunnassa.
Kulttuurisessa nuorisotyössä nuorten oma luovuus ja taiteen tekeminen on keskeisessä osassa. Sen avulla nuori oppii kriittistä ajattelua, sosiaalisia taitoja ja osallistuu aktiivisesti maailmankuvansa rakentamiseen. Kulttuuri ja taide ovat myös loistavia keinoja käsitellä tunteita ja ajatuksia, jotka eivät muuten pääse esiin.
”Kulttuurisen nuorisotyön kautta nuoret pääsevät tuomaan esillä omaa osaamistaan sekä pohdintaa elämästä ja ympäröivästä yhteiskunnasta, minkä avulla voidaan luoda merkityksellistä tulevaisuutta itselle ja toisille”, kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme avaa.
Kulttuurisen nuorisotyön monipuolisuus näkyy Nuorisoseuroissa
Nuorisoseuroissa kulttuurista nuorisotyötä tehdään laajasti eri muodoissa. Selkeimmin se näkyy nuorten viikoittaisissa kulttuuriharrastuksissa tanssin, teatterin, musiikin ja kuvataiteen parissa. Näkyvässä osassa ovat myös nuorten tuottamat kulttuuritapahtumat kuten Nuori Kulttuuri Talks, Nuori Kulttuuri Festivaali ja Nuorten Dynamo -tapahtumat. Vuoden aikana nuorille tarjotaan myös useita mahdollisuuksia tuoda omaa osaamistaan esille mm. tanssi- ja teatterikatselmuksissa.
Nuorten kulttuuri- ja taideprojekteja mahdollistetaan myös hanketyön kautta. Esimerkiksi Livohkassa pohjoiskarjalaiset nuoret rakentavat omia pelejä, Seikkailun Mestareissa opetellaan roolipelaamisen taitoja ja Kulttuurituulahduksia on tuonut monipuolisesti erilaisia kulttuuritapahtumia eri puolille Keski-Suomea.
”Nuorisoseuroissa tehtävän kulttuurin nuorisotyön avulla nuoret ovat päässeet harrastajista ohjaajiksi, osasta on tullut kulttuuri- ja taidealan ammattilaisia, toiset ovat löytäneet nuorisoseuroista pysyvän yhteisön harrastamisen jatkamiseen ja monet ovat sanoneet, että elämästä on tullut merkityksellisempää tämän avulla. Nuoret ovat myös kokeneet voivansa vaikuttaa ja vaikuttua kulttuurisen nuorisotyön kautta”, Hurme kertoo.
Tarinoita Harrastamisen Takaa -dokumentti syventyy taiteilijoiden ajatusmaailmaan ja tunne-elämään. Miksi teet taidetta? Miten taide on auttanut sinua? Näihin kysymyksiin saadaan vastaus kymmenen taiteilijan eriävistä tarinoista kahdeksan jakson aikana.
Hannu Harmaala ja Sanni Antinniemi valtuuston johtoon
Suomen Nuorisoseuroille on valittu uusi valtuusto vuosille 2024–2027. Puheenjohtajaksi valittiin Hannu Harmaala Hollolan Nuorisoseurasta ja varapuheenjohtajaksi Sanni Antinniemi Pertunmaan Nuorisoseurasta. Lisäksi valittiin 39 varsinaista jäsentä ja 39 varajäsentä eri puolilta Suomea, joiden nimet löytyvät täältä. Valinnat teki Nuorisoseurakokous 6.10.2024.
“Olen tietysti iloinen valinnasta, mutta myös hämmentynyt siitä luottamuksen määrästä, jonka sain,” Harmaala kommentoi ensimmäisellä äänestyskierroksella läpimennyttä valintaansa.
Sekä Harmaala että Antinniemi ovat toimineet Suomen Nuorisoseurojen hallituksessa viimeisten kuuden vuoden ajan. “Olen tyytyväinen siihen, että saamme Hannun kanssa jatkaa hyvää yhteistyötä”, Antinniemi iloitsee.
Uudelta valtuustolta Harmaala toivoo ennen kaikkea uteliaisuutta. “Toivon, että valtuustossa ollaan uteliaita, kiinnostuneita ja valmiita jopa vähän haastamaan hallitusta.”
Antinniemi haluaisi omalla toiminnallaan vahvistaa nuorisoseuralaisuutta järjestön sisältä. “Haluan tuoda järjestöä vielä enemmän yhteen ja vahvistaa sitä, että yhdessä mennään eteenpäin ja päästään vaikeista ajoista yli. Mikään nuorisoseura ei ole yksin asioiden kanssa.”
Anu Lundille ja Petra Mäkeläiselle kultaiset ansiomerkit
Valtuuston edelliselle puheenjohtajalle Anu Lundille ja varapuheenjohtaja Petra Mäkeläiselle myönnettiin kultaiset ansiomerkit pitkäaikaisesta työstään Nuorisoseurojen hyväksi.
Täydet kaksi kautta valtuuston puheenjohtajana toiminut Lund summasi menneitä vuosia: “Ihan ongelmatonta nämä kuusi vuotta eivät ole olleet: tuli korona, Venäjän sota ja energiakriisi. Kuitenkin meidän voimavaranamme on ollut yhteisöllisyys. Yhdessä mietitään ratkaisuja, miten päästään eteenpäin ja kaveria ei jätetä. Se on voimavara, jota voidaan tulevaisuudessakin hyödyntää.”
Julkilausuma: Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat elinvoimaisen kunnan edellytys ja tulevaisuus
Nuoret kiinnittyvät kuntiin, joissa heille on tarjolla mielekästä tekemistä ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Nuoret ovat omien kuntiensa positiivisen julkikuvan käyntikortteja. Kunnan on luotava edellytyksiä lasten ja nuorten toimijuuden kehitykselle.
Nuorten pitää voida itse määrittää heille mielekkään tekemisen sisällöt ja tavat. Panostamalla nuoriin nyt, he oppivat toimimaan aktiivisina kansalaisina ja myöhemmin elämässään myös tarjoamaan vastaavia mahdollisuuksia muille.
“Nuorisoseuratoiminnan myötä löysin urani. Aloitin tanssiryhmän apuohjaajana ja huomasin, että nuorisotyöstähän voi tulla mukava ammatti. Nykyisessä työssäni autan nuoria saavuttamaan omia haaveitaan”, yhteisöpedagogiopiskelija Taneli Arosara kertoo.
Kunnat ovat avainasemassa nuorisoseurojen harrastustoiminnan tukemisessa. Seurantalojen tukemisen lisäksi lasten ja nuorten matalan kynnyksen kulttuuri- ja liikuntaharrastamiseen on tarjottava kuntien tiloja samoilla periaatteilla kuin kilpailuun perustuville harrastuksille. Harrastamisen tapoja ei pidä arvottaa tilavuokrissa tai vuokrauksen ajankohdissa.
Kuntien on lisäksi tuettava nuorisoseurojen jo valmiiksi laadukasta harrastustoiminnan tiedottamista paikallisesti toimivalla tavalla. Yhteistyö kunnan kanssa lisää nuorisoseuratoiminnan näkyvyyttä myös sellaisille yleisöille, jotka eivät sitä tunne. Molemminpuolisen kumppanuuden kautta lisätään kuntalaisten hyvinvointia.
Suomen Nuorisoseurat tarjoaa laadukkaita matalan kynnyksen kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia maaseuduilla ja kaupungeissa. Vuosittain yli 20 000 harrastajaa toimii 570 nuorisoseurassa eri puolilla maata. Harrastus- ja tapahtumatoimintamme tavoittaa yli 600 000 osallistujaa ja katsojaa vuosittain.
Helsingissä 6.10.2024
Nuorisoseurakokous
Nuoret taiteilijat Emma Kantelinen ja Altti Kiuru saivat Paavo Väyrysen rahaston palkinnot
Kansantanssija Emma Kanteliselle ja teatterialan monitoimija Altti Kiurulle on myönnetty Paavo Väyrysen rahaston tunnustuspalkinnot. Väyrynen jakoi menestyneille nuorille taiteilijoille annettavat palkinnot Suomen Nuorisoseurojen Nuorisoseurakokouksessa lauantaina 5.10.
Kansantanssiharrastuksesta työ
28-vuotias Emma Kantelinen on helsinkiläistynyt tanssinopettaja (AMK) ja kansantanssija, jonka tanssilliset juuret ja kotiseutu ovat Pohjois-Karjalassa.
Kansantanssin Kantelinen aloitti Nuorisoseura Motorassa jo 3–vuotiaana. Omassa työssään hän on kiinnostunut kansantanssin nimissä tehtyjen representaatioiden moninaistamisesta sekä yhdessä tanssimisen voimasta. Nykyään hän vaikuttaa pääkaupunkiseudulla Nuorisoseura Karjalan Nuorissa, Seurasaaren kansantanssijoissa, Helsingin kansantanssin ystävissä sekä Raakaa Tradia kollektiivissa.
“Olen saanut nuorisoseuratoiminnasta yhteisön, kasvualustan, turvallisia aikuisia matkan varrelle, ystäviä ja ennen kaikkea mahdollisuuksia. Harrastamisen ja kouluttautumisen myötä on löytynyt se oma juttu ja tie”, Kantelinen kertoo.
Nuorisoseuratoiminnalla suuri merkitys
22-vuotias Altti Kiuru on nuorisoseurojen teatteritoiminnan kasvatti. Alun perin Riihimäellä syntynyt Kiuru on ollut aktiivinen vaikuttaja Sottiisi Fun Clubin hallinnoimassa Sällit-teatteriryhmässä Tampereella. Kiuru on kasvanut nuorisoseurojen teatteritoiminnan parissa aktiiviseksi ja laajakatseiseksi nuoreksi taiteilijaksi, jonka esikoisohjaus Kesäyön Uni nähtiin kesällä 2024 Siurun Koski-teatterissa.
“Kiitollinen olo palkinnon saamisesta. On aina erityistä, kun saa tunnustusta tekemästään työstä ja asiasta, joka on niin tärkeä itselle”, Kiuru kommentoi.
Kiuru on teatteritoiminnan ohella aktiivinen nuorisoseuralainen. Hän on Suomen Nuorisoseurojen valtuuston jäsen, toiminut juontajana useissa järjestön tapahtumissa ja työskennellyt Nuorisoseuroilla kulttuurisen nuorisotyön Resonanssi-hankkeessa.
“Nuorisoseuroilla on ollut suuri merkitys jo sen takia, että vietin siellä ne vuodet, jolloin identiteettini pitkälti muodostui. Olen saanut nuorisoseuratoiminnasta paljon uusia ystäviä ja verkostoja, mutta myös päässyt näkemään niin järjestötoimen kuin poliittisen kentän ja sen lisäksi kulttuurin ja taiteen aseman siinä palapelissä. Kokonaisvaltainen ymmärrys yhteiskunnan eri osa-alueiden yhteispelistä on suurimpia oppeja, mitä olen saanut nuorisoseuroilta,” Kiuru kuvaa.
Tunnustuspalkinto juhlistaa nuoria suomalaisia taiteilijoita
Paavo Väyrynen on ollut nuoruusvuosinaan aktiivinen nuorisoseuralainen. Täyttäessään 50 vuotta hän ohjasi onnittelurahat nuorisoseurojen nuorten taiteilijoiden ja harrastajien tukemiseen.
Rahasto myöntää palkintoja nuorille tanssin ja teatterin harrastajille joka kolmas vuosi. Palkintoina jaetaan rahaston sääntöjen mukaisesti nuoren suomalaisen taiteilijan grafiikkaa. Tänä vuonna teosten tekijä on Kiia Niskanen (s. 2003).
Palkintoteokset ovat ”Not a match” (2024) ja “O” (2024).
“Erosta kertovassa Not a match -teoksessa on kolme eri merkitystä: kyyhkyt eivät ole samanlaiset, ne eivät sopineet elämässä yhteen, mutta teoksen kyyhkysten yhteenotto ei ole myöskään minkäänlainen taistelu. “O” on sen sijaan tutkielma orkideasta, jonka ulkonäkö kiehtoo minua”, Niskanen kertoo.
Nuorisoseurakokous kokoontuu Helsinkiin tänä viikonloppuna
Suomen Nuorisoseurojen ylin päättävä elin Nuorisoseurakokous kokoontuu Helsinkiin Allianssi-talolle ja etäyhteyksien päähän tänä viikonloppuna 4.–6.10. Kokous kerää yhteen yli 140 nuorisoseuralaista tekemään järjestön tärkeimpiä päätöksiä.
Nuorisoseurakokouksessa valitaan uusi valtuusto ja päätetään kolmivuotisohjelmasta vuosille 2025–2027. Ohjelmassa linjataan tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla nuorisoseuroja johdetaan tulevina vuosina. Ehdotukseen uudesta kolmivuotisohjelmasta voi tutustua jo etukäteen: Mahdollisuuksien Nuorisoseura (pdf)
Kokouksessa käsitellään myös nuorisoseuroilta tulleita aloitteita, jotka voivat johtaa esimerkiksi järjestön toimintatapojen uudistamiseen tai luoda uutta toimintaa.
Oheisohjelmassa eduskuntavierailu ja Kansallinen dialogi
Kokousviikonloppu alkaa jo perjantaina, jolloin Nuorten Vaikuttajien, työntekijöiden ja hallitusten jäsenten ryhmä vierailee Paula Risikon kutsumana eduskunnassa.
Ohjelma jatkuu Kansallisella dialogilla, jossa keskustellaan siitä, mikä tuo eri puolella Suomea toimivat nuorisoseuralaiset yhteen. Mikä tuo meidät yhteen -keskustelutilaisuus pidetään Allianssi-talolla perjantaina klo 15-17. Tilaisuus on kaikille avoin ja siihen voi osallistua joko paikan päällä tai etänä striimin välityksellä. Katso lisätiedot ja ilmoittaudu.
Oheisohjelma tarjoaa myös mahdollisuuden oman seuran toiminnan kehittämiseen, kun Allianssi-talolle rakentuu lauantaiaamupäivänä ideatori. Ideatorilla Nuorisoseurojen työntekijät, Nuoret Vaikuttajat ja yhteistyökumppanit esittelevät toimintoja ja materiaaleja, jotka ovat jäsenseurojen hyödynnettävissä. Vapaasti kierrettävillä pisteillä voi tutustua mm. nuorisoseurarekisteriin, leikkipankkiin, kunta- ja aluevaalitavoitteisiin sekä aluetyön palveluihin.
Jaa ja seuraa kokoustunnelmia somen puolella
Nuorisoseurakokouksen tunnelmia voi seurata viikonlopun ajan Nuorisoseurojen Instagramista ja Facebookista. Kannustamme myös jokaista kokousedustajaa jakamaan omia kuulumisiaan viikonlopulta henkilökohtaisessa tai oman nuorisoseuran somessa käyttäen aihetunnisteita #nuorisoseurat #nuorisoseurakokous.
Julkaisuihin voi halutessaan merkitä @nuorisoseurat, niin jaamme niitä mahdollisuuksien mukaan Nuorisoseurojen kanavissa. Instagram-tarinoihin on myös mahdollista lisätä Nuorisoseurojen omia giffejä, jotka löytyvät hakusanalla “nuorisoseurat”.
Sometuksessa voi lisäksi hyödyntää valmista kehystä, jolla voi helposti kertoa osallistuvansa Nuorisoseurakokoukseen. Tapahtuman yleiset somekuvat ovat myös vapaasti käytettävissä: Lataa kuvat kuvapankista
Uusia hanketyöntekijöitä aloittanut Nuorisoseuroilla
Julius Piironen ja Marika Rämänen ovat Nuorten Dynamo- osallistavaa tapahtumantuotantoa Etelä-Savossa -hankkeen uudet projektityöntekijät.
Hankkeessa etelä-savolaisissa kunnissa toteutetaan Dynamo-tuotantoprosessi, jossa nuoret tuottavat omanäköisen tapahtuman asuinkuntaansa. Tällä hetkellä Dynamolaiset kokoavat nuorten tuottajaryhmiä Juvalta, Savonlinnasta ja Pieksämäeltä.
Mikkelissä asuvan Juliuksen päävastuuna on Savonlinnan tuottajaryhmä. ”Entisenä savonlinnalaisena ja ”Taikkarin” (Savonlinnan Taidelukio) kasvattina mieltäni lämmittää päästä työskentelemään itselleni tutussa ja tärkeässä ympäristössä hyvän asian puolesta.”
Julius on koulutukseen yhteisöpedagogi ja muusikko. Aiemmin hän on työskennellyt työllistymisen ja kuntoutumisen valmennuspalveluita tuottaneessa yhdistyksessä sekä etsivässä nuorisotyössä. ”Erilaiset ja erikokoiset tapahtumat ovat tulleet tutuksi esiintyjän näkökulmasta aina ulkoilmafestareista yksityistilaisuuksiin ja bändien itsensä järjestämiin punk-iltoihin”, hän kertoo.
Kangasniemeläinen Marika on puolestaan alanvaihtaja, joka on siirtynyt ravintola-alalta nuorisoalalle. ”Viimeisin työkokemuksena ennen Dynamoon siirtymistä on koulunuorisotyöhön painottuvan erityisnuorisotyön puolelta. Lisäksi olen toteuttanut monenlaisia nuorten tapahtumia.”
Vapaa-ajallaan Marika tykkää liikkua luonnossa, lasketella, matkustaa, laulaa karaokea sekä kuluttaa ahkerasti kulttuuria.
”Meillä on Dynamolla kasassa sellainen tehotiimi, että saadaan varmasti hienoja juttuja aikaiseksi. Yhteinen huumori on porukan kantava voima”, Marika iloisee.
Tarja Matikainen jatkaa Osallistavaa vaikuttamista -hanketta
Joensuun aluetoimistolla Osallistavaa vaikuttamista -hankkeessa on uutena projektityöntekijä aloittanut Tarja Matikainen. Tarja on koulutukseltaan yhteisöpedagogi, luovan alan moniosaaja ja toimii myös sirkuksen ja tanssin parissa.
Osallistavaa vaikuttamista hanke vahvistaa nuorten vaikutusosaamista ja nuorille itselleen mieluisan toiminnan toteuttamista heidän omalla paikkakunnallaan. Tänä syksynä tehdään yhteistyötä Hammaslahden, Koveron ja Rasivaaran alueen nuorten ja paikallisten nuorisoseurojen kanssa. Nuoret pääsevät kehittämään heidän omista toiveista ja tarpeista nousevia ideoita ja tuomaan niitä omannäköiseksi toiminnaksi omalle kylälle.