Etelä-Pohjanmaan kansallispuvut

  • ALAHÄRMÄN MIEHEN PUKU
  • ETELÄ-POHJANMAAN MIEHEN PUKU
  • ETELä-POHJANMAAN NAISEN PUKU
  • ILMAJOEN PUKU
  • JALASJÄRVEN PUKU
  • JURVAN puku
  • JÄRVISEUDUN PUKU
  • Karijoen ja isojoen puku
  • KAUHAJOEN PUKU
  • Kauhavan puku
  • ALAVUDEN JA KUORTANEEN KUOROPUVUT
  • KURIKAN PUKU
  • LAIHIAN KANSALLISPUKU
  • LAPUAN PUKU
  • PERÄSEINÄJOEN PUKU
  • SEINÄJOEN PUKU
  • SOININ PUKU
  • TEUVAN PUKU
  • VÄHÄNKYRÖN PUKU
  • YLISTARON PUKU
  • ÄHTÄRIN NAISEN PUKU
  • ÄHTÄRIN MIEHEN PUKU

Seinäjoen kansallispuku

1920-luvulla kudottiin Etelä-Pohjanmaan kansalaisopistossa ja Maija Takalan kotiteollisuusliikkeessä Seinäjoella paikallisena sommitelmana pitäjän kansallispukua. Lähtökohtana oli leveäraitaisen vanhan seinäjokelaisen kirkkohameen kangasnäyte. Sama himmeänpunapohjainen monivärinen tilkku saatiin myös Kansallismuseoon. Se edustaa eteläpohjalaista raitakangasta komeimmillaan. Vuonna 1964 laativat professori Toini-Inkeri Kaukonen yhdessä taiteilija Annikki Vormalan kanssa Seinäjoen uuden kansallispuvun. Vuosina 1982-83 Kansallispukuraadin hyväksymässä tarkistuksessa puku säilyi pääpiirteiltään ennallaan. Värisävyjä, materiaaleja ja mallia tarkastettiin vain enemmän esikuviensa mukaisiksi.



PAITA. Väljän pystykauluspaidan malli on ruotsalaisen Pohjanmaan puolelta, anopinpaita Maksamaalta. Paidan materiaali on palttinaksi kudottua puolipellavaa. Pääntie on vara ja halkioton. Kaulus on yksinkertainen. Hihansuussa on vetopoimutusta ja ranneke on läpipujotettava. Pitkä paita toimii myös alushameena.
HAME. Hameen raitamalli on Kansallismuseossa olevan mallitilkun mukainen. Yksi mallikerta on noin 50 cm leveä ja pohjaa raitojen välissä on noin kuusi senttiä. Hameessa on vähintään viisi mallikertaa. Raitavärejä hameessa on seitsemän. Hamekankaan loimi on pellavanväristä puuvillaa ja kude karstavillalankaa, sidoksena on pomsi. Kangas on koottu vyötärölle vetopoimutuksella ja kiinnittiminä ovat silmukka ja nyöripari.
LIIVI. Tummansinisen kapeaolkaimisen liivin kaava on samasta Vähänkyrön körttiliivistä kuin Etelä-Pohjanmaan puvussa. Liivin sidos ja loimi ovat samat kuin hameessa, kuteena on sininen karstavillalanka. Vuori on valkaisematonta pellavapalttinaa. Takana on körtit ja vyötäröllä poikittainen muotolaskos. Liivi kiinnitetään edestä punospistoreikiin pujotetulla villanyörillä.
ESILIINA. Esiliina on Vöyriltä tallennetun mallin mukainen. Loimi on mustaa puuvillalankaa, kuteena on musta ja sininen kampavillalanka. Sidoksena on ripsiksi kudottu palttina. Esiliina on vanhaa kapeaa mallia. Se on pystyraitainen ja helmassa on poikittainen laskos. Esiliinan kiinnittimenä on pitkät pirtanauhat.
TASKU on koottu liivin ja hamekankaan tilkuista. Malli on Alahärmästä tallennetun taskun mukainen. Nauha on villainen pirtanauha. PALJINSOLKI on Jurvasta tallennetun mallin mukainen.
PÄÄHINEENÄ on musta koppamyssy, jonka tykki on raumanpitsiä tai kirjottua tylliä, mallina esim. sama kuin Jalasjärven puvussa.
SUKAT ovat valkoista puuvillaa.
KENGÄT ovat mustat pintanahkaiset avokkaat tai nauhakengät.

Puku on lasten koossa vuokrattavissa Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran Flammu&Hela -pukuvuokraamosta.

Lähteet: Toini-Inkeri Kaukonen, Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, WSOY 1985
Tuula Hermans, Kotiteollisuus lehti 1984