Category Archives for "Järjestö"

Osaamismerkeillä opiskelijaksi ja työntekijäksi

Digitaalinen osaamismerkki on tapa tunnistaa ja antaa tunnustusta yhdistys- ja harrastustoiminnassa kertyneestä osaamisesta. Merkkejä voi hyödyntää erityisesti opiskelemaan tai uuteen työpaikkaan hakiessa.

Nuorisoseuratoiminnasta hankittua osaamista voi todentaa 33 merkin kautta. Monelle on jo huomaamattaan kertynyt taitoja, jotka oikeuttavat osaamismerkin saamiseen. Merkkejä voi hakea esimerkiksi esihenkilönä toimimisesta, asiakaspalvelusta, seurantalon ylläpitämisestä, harrastamisesta ja ohjaamisesta.  

Kuinka hyödyntää osaamismerkkejä

…opiskelemaan pyrkiessä?

Harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassa karttuu paljon osaamista, joka voi olla jo osa koulutusta, johon on hakeutumassa. Osaamismerkkien avulla osaamistaan voi todentaa valintakokeissa tai hakulomakkeessa. Merkit tuovat esiin niitä laaja-alaisia taitoja, jotka jäävät piiloon pelkkiä numeroita sisältävässä todistuksessa.

Osaamismerkit kertovat oppilaitokselle myös hakijan kiinnostuksesta alaa kohtaan. Esimerkiksi kasvatus- ja ohjausalalle hakiessa kannattaa hyödyntää ohjaajuuteen ja kouluttamiseen liittyviä osaamismerkkejä. Taide- ja kulttuurialan opinnoissa taas tapahtumatuotantoon tai teatterin harrastamiseen liittyvistä merkeistä voi olla apua hakuvaiheessa.

…opiskelun aikana?

Opiskelun aikana osaamismerkit auttavat aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Parhaimmillaan merkkien osaamissisällöillä voi korvata osan opinnoista.

Merkeistä kannattaa keskustella opinto-ohjaajan tai opettajien kanssa erityisesti silloin, kun hakee itselleen uusia osaamismerkkejä.

…työtehtäviin pyrkiessä?

Lähes jokaiselta löytyy taitoja ja osaamista työelämän ulkopuolelta, jotka kannattaa tuoda ilmi työpaikkaa hakiessa. Osaamismerkeillä osaamisesta voi kertoa helposti ja yksinkertaisesti lisäämällä merkin työhakemukseen tai CV:een.

Osaamismerkeistä on erityisesti hyötyä ensimmäiseen työpaikkaan tai uudelle alalle hakiessa, kun kokemusta ei ole vielä karttunut halutuista työtehtävistä. Harrastustoiminnasta saadut merkit kertovat työnantajalle tiettyjen taitojen lisäksi hakijan sitoutumisesta, vuorovaikutustaidoista ja pitkäjänteisyydestä.

Suomen Nuorisoseurojen muutosneuvottelut ovat päättyneet

Suomen Nuorisoseurat ry:n johtoryhmää koskeneet yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut ovat päättyneet. Muutosneuvotteluiden piirissä oli organisaation kuusihenkinen johtoryhmä.

Muutosneuvottelut olivat jatkoa viime vuonna käynnistyneelle organisaation tarkoituksenmukaistamisprosessille, joka tavoitteena oli organisaation selkiyttäminen sekä kasvavan ja kehittyvän organisaation tarpeisiin vastaaminen. Muutosneuvotteluihin ei liittynyt tarvetta henkilöstön vähentämiselle.

Johtoryhmän uudet vastuualueet ovat seuraavat:

  • Hannu Ala-Sankola, järjestö- ja jäsenpalvelut
  • Iija Filén, talous ja hallinto
  • Jukka Heinämäki, tanssin tapahtumat
  • Riina Kylmälahti, harrastaminen
  • Henna Liiri-Turunen, alueellinen työ
  • Pasi Saarinen, tapahtumat ja Nuori Kulttuuri

Uudet johtamisvastuut astuvat voimaan 1.2.2024 alkaen ja vastuualueiden rakentuminen tapahtuu askeleittain kevään aikana.

Lisätietoja

Pääsihteeri Annina Laaksonen
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi tai puh. 040 726 7450  

Puheenjohtaja Elina Weckström
elina.weckstrom@nuorisoseurat.fi tai puh. 050 306 5588

Hannu Harmaala ja Joonas Autio Suomen Nuorisoseurojen varapuheenjohtajiksi

Oulussa sunnuntaina 28.1. kokoontunut Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan hallituksen varapuheenjohtajiksi Hannu Harmaalan Lahdesta ja Joonas Aution Kauhavalta. Puheenjohtajana jatkaa toista kauttaan Elina Weckström Nurmijärveltä. Harmaala toimii hallituksen 1. varapuheenjohtajana ja Autio 2. varapuheenjohtajana. Valinnat tehdään vuodeksi kerrallaan.

Hannu Harmaala on toiminut varapuheenjohtajana myös vuosina 2020-2023. Hän edustaa Suomen Nuorisoseuroja myös valtion nuorisoneuvostossa. Harmaala, 31, on jo kokenut hallituskonkari, ja pitää keskustelua nuorten hyvinvoinnista sekä harrastamisen merkitystä nuorten elämässä tärkeänä nyky-yhteiskunnassa.  

Ensimmäiselle vuodelleen puheenjohtajistoon valittu Autio kertoo olevansa innoissaan uudesta tehtävästään ja haluavansa niin ikään edistää nuorisoseurojen monipuolista kulttuurista harrastustoimintaa koko maassa. 

– Nuorisoseurat ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa. Haluan osaltani olla mukana kehittämässä myös valtakunnallisesti nuorisoseurojen toimintaa niin, että se vastaa nykyajan haasteisiin ja tarpeisiin. Nuorisoseurat tarjoavat lapsille ja nuorille mahdollisuuksia harrastaa, oppia, vaikuttaa ja kokea tekemisen riemua, Autio sanoo.

Lisätietoja

Pääsihteeri Annina Laaksonen
puh. 040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

VANUPO vaatii kunnianhimoa ja realistisia resursseja

Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma on lakisääteinen, valtioneuvoston nelivuotiskausittain hyväksymä poikkihallinnollinen ohjelma, jonka tavoitteena on edistää nuorten kasvu- ja elinoloja. VANUPO koskee kaikkia alle 29-vuotiaita nuoria.

Uuden VANUPO-ohjelman valmistelu on loppumetreillä. Vuosille 2024-2027 tehtävässä ohjelmassa määritellään tärkeimmät nuoria koskevat valtionhallinnon tavoitteet ja toimenpiteet tulevina vuosina. Suomen Nuorisoseurat antoi lausunnon ohjelman luonnoksesta.

Yleisellä tasolla ohjelma on hyvin kiinni nyky-yhteiskunnan erilaisissa haasteissa ja ilmiöissä, joskin luonnos on keskeneräinen ja kunnianhimoton. Olemme kuitenkin iloisia useista kulttuuriin ja kulttuuriseen nuorisotyöhön liittyvistä kirjauksista.

Luonnoksessa nuorten teatteritoimintaa aiotaan tukea osana kulttuurista nuorisotyötä, moninaista nuorten kulttuuriperinnön dokumentointia halutaan edistää ja osana lasten kulttuuritoimia käynnistetään kokeiluja, joilla lisätään 12-17-vuotiaiden nuorten kiinnostusta kulttuuritarjontaan ja taiteisiin.

Nämä ovat kaikki tärkeitä ja tarpeellisia toimia, joita tervehdimme ilolla. Myös harrastamisen roolin tunnustaminen hyvinvoinnin edistäjänä on positiivinen asia. Ohjelmaan on mm. kirjattu, että mielekäs vapaa-ajan toiminta vahvistaa nuorten mielen hyvinvointia.

Luonnos herättää kuitenkin myös huolta. Moni kirjaus kaipaa vielä tarkennusta siitä, miten tavoitteet käytännössä saavutetaan. Tällaisenaan ohjelma on ristiriitainen nuorisoalalle kaavailtujen budjettileikkausten kanssa, ja peräänkuulutamme päättäjiltä vastuuta varmistaa tavoitteille riittäviä resursseja niiden toteuttamiseen.

Luova lava -leireillä sukelletaan tänä vuonna veden maailmaan

Nuorisoseurojen suosittujen Luova lava -päiväleirien teemana on tänä vuonna H2O – Luovuuden lähteellä. Luova lava -toiminta on esittävien taiteiden leiri- ja harrastustoimintaa, jossa sisältönä on pääosin teatteri, tanssi ja musiikki.

Tänä kesänä lapset pääsevät kokeilemaan erilaisia taiteenmuotoja veteen liittyen. Leireillä käsitellään käsittelee vettä sen kaikissa olomuodoissa sekä veteen liittyvää elämää. Miten liikutaan kuin höyry? Minkälainen laulu syntyy veden asukeista? Miltä näyttää Maiju mustekala -käsinukke?

Ilmoittautuminen päiväleireille aukeaa keväällä. Viime vuonna leireillä tehtiin osallistujaennätys, kun 82 leirille osallistui lähes 1200 lasta.

H2O – Luovuuden lähteellä teema on ideoitu leiriläisten palautteista. Visuaalisen ilmeen toteutti harjoittelijamme graafikko-opiskelija Iida.

Mukaan Luova lava -leirien järjestäjäksi?

Luova lava -leirejä voi järjestää missä tahansa nuorisoseurassa. Järjestämisen tueksi on julkaistu vuoden teeman mukainen materiaalipankki, josta löytyy linkkejä, harjoitteita ja materiaalia leirien toteutukseen.

Jos kiinnotuit, ole yhteydessä Pirita Laihoon: puh. 040 5587870, pirita.laiho@nuorisoseurat.fi

Paikallisia yhteistyökumppaneita haussa!

Suomen Nuorisoseurat hakee Erasmus+ -ohjelmasta pienimuotoista kumppanuushanketta ajalle 2024-2025, jossa painopisteenä on kansainvälisen ja monikulttuurisen paikallisen seuratoiminnan pilotointi. Haemme 3-5 seurakumppania paikallisten pilottien toteuttamiseksi hankkeessa.

Hanketta on alustettu kehittämispäällikön, hanke- ja kumppanuuspäällikön sekä meneillään olevan pienimuotoisen kumppanuushankkeen projektikoordinaattorin toimesta ja nyt etsimme paikallisia yhteistyökumppaneita hankkeen toteuttamiseksi. Yhteistyöstä mukaan lähtevät seurat saavat korvauksen nuorisoseurantalon käyttämisestä sekä yhdessä suunniteltua kansainvälistä ja monikulttuurista toimintaa talolle. Hankkeeseen osallistuminen ei maksa kumppaneille mitään.

Pienimuotoisten kumppanuushankkeiden tulee vastata seuraaviin Erasmus+ painopisteisiin:

  • tukevat sellaisten kohderyhmien osallistamista, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia
  • tukevat aktiivista Euroopan kansalaisuutta
  • tuovat eurooppalaisen ulottuvuuden paikalliselle tasolle
  • lisäävät lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia 
  • ruokkivat yhteenkuuluvuutta, muutosjoustavuutta ja kykyä sietää kriisejä  
  • luovat yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta
  • ottaa huomioon vihreät käytännöt hankkeen toiminnassa
  • ottaa huomioon virtuaali- ja monimuoto-oppimisen mahdollisuudet
  • osallistumisen ja aktiivisen toiminnan tukeminen, yhteiskunnalliseen toimintaan, sosiaaliseen sitoutumiseen ja kansalaistoimintaan osallistumiseen mahdollistaminen
  • aktiivisen kansalaisuuden sekä nuorten yritteliäisyyden ja yrittäjyyden edistäminen
  • laadun, innovaatioiden ja nuorisotyön tunnustamisen vahvistaminen
  • nuorten työllistymismahdollisuuksien parantaminen
  • politiikan, tutkimuksen ja käytännön välisten yhteyksien vahvistaminen.

 Hankkeeseen on suunniteltu palkattavaksi projektikoordinaattori, joka yhdessä paikallisten nuorisoseurojen kanssa suunnittelee seurojen tarpeista lähtevää toimintaa ja toteuttaa pilotteja yhdessä paikallisseurojen kanssa.

Kansainvälisen ja monikulttuurisen toiminnan pilotteja toteutetaan hankkeessa jokaisen yhteistyökumppanin kanssa 1-3 kappaletta. Pilottien toimintaa ei hakuvaiheessa rajata, mutta vinkkejä voidaan hakea seuran olemassa olevasta toiminnasta ja toiveista. Tavoitteena on mahdollistaa osallistuminen seurojen toimintaan myös monikulttuurisista taustoista tuleville henkilöille. Toteutusmuodot ja -tavat sovitaan yhdessä hankkeen aikana. Toiminta käynnistetään alueella yhdessä toimijoiden ja osallistujien kesken käytävällä dialogilla. 

Milloin
Suunniteltu hankeaika on 2024-2025, jonka aikana kunkin seuran kanssa toteutetaan 1-3 pilottia. Tarkempi aikataulutus tehdään hankkeen alkuvaiheessa. 

Miksi?
Hankkeen kautta järjestettävällä toiminnalla voidaan tarjota uusia toimintamahdollisuuksia sekä houkutella uusia kohderyhmiä jäseniksi ja aktiivisiksi toimijoiksi paikallisseuroihin. Lisäksi hankkeen myötä syntyy uudenlaisia verkostoja sekä paikallisesti että valtakunnallisesti, pilottiseurat verkostoituvat myös kansainvälisesti.

Mitä paikallisilta yhteistyökumppaneilta vaaditaan?
Hakuvaiheessa yhteistyökumppaneiden kanssa tehdään kirjallinen sopimus yhteistyöstä. Sopimus määrittelee, että yksittäiselle seuralle ei tule taloudellisia velvoitteita hankkeesta. Jos hankerahoitusta ei saada, sopimus raukeaa. Käytännössä yhteistyösopimus tarkoittaa sitoutumista yhdessä kehitettävään toimintaan; ideointiin yhdessä jäsenten/lähiyhteisön kanssa, viestintää sekä toimipaikan löytämistä pilottitoiminnoille. Uskomme kuitenkin, että osallisuutta korostaen alusta asti yhdessä suunniteltu toiminta sitouttaa mukaan toimintaan; hankkeen pilotit suunnitellaan yhdessä mukana olevien seurojen kanssa. Hankkeen teeman luonteen vuoksi edellytämme kiinnostusta monikulttuurisen seuratoiminnan kehittämiseen! Olisi hienoa, jos kumppanilla olisi seurantalo käytettävissä toimintaa varten. 

Mitä yhteistyökumppaneille tarjotaan?
Yhteistyökumppanit saavat kokemuksia kansainvälisestä ja monikulttuurisesta toiminnasta, joka voi toimia näille kohderyhmille jäsenyyteen ja vapaaehtoistoimintaan sitoutumisen innostajana. Seuran omistamien tilojen käytöstä maksetaan erikseen korvaus. 

Miten edetään
Seurojen halukkuus yhteistyökumppanuuteen tulee jättää 21.2. mennessä
Aikataulu hankehakemuksen jättämiselle on napakka – hankehaku päättyy 5.3.2024.

Äänestä Vuoden 2024 Nuorisoseuraa

Vuoden Nuorisoseura 2024 -finalistit ovat selvillä!

Vuosittain jaettava tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua.

Tunnustuksesta kisaavat tällä kertaa:

Äänestä suosikkiasi Facebookissa

Nuorisoseurojen kannatusäänestys on käynnissä Facebook-sivuillamme 25.1.2024 asti. Suosikkiseuraa äänestetään reagoimalla julkaisuun emojilla ja perusteluita voi jättää kommentoimalla.

Voittajan valitsee Nuorisoseurojen hallitus. Tunnustuksen saaja julkaistaan kaikille avoimessa Nuorisoseurapäivän juhlassa lauantaina 23.3.2024 Mallusjoen Nuorisoseuralla.

Uusi osallistavan tapahtumatuotannon Dynamo -menetelmä julkaistu

Nuorten osallistavan tapahtumatuotannon tueksi kehitetty Dynamo -menetelmä on julkaistu. Menetelmässä käydään läpi tapahtumatuotannon eri osa-alueita ja mahdollisuuksia nuorten osallisuuden lisääjänä. Sen avulla nuorten kehittämiä tapahtumia on mahdollista saada jokaiselle paikkakunnalle.

Nuorten paikalliset tapahtumat näkyviin

Dynamo -menetelmä pyrkii vastaamaan kysymykseen, mitä nuoret omalla paikkakunnallaan haluavat. Millaisen tapahtuman nuoret haluavat tehdä ja millaiseen tapahtumaan paikkakunnan nuoret haluavat osallistua? 

Toiminnan ydin on nuorten ryhmä, joka lähtee kehittämään kaltaiselleen, hyvin moninaiselle, kohderyhmälle uutta tapahtumaa. Menetelmää testattiin Nuoret Etelä-Savon dynamoina -hankkeessa, jonka aikana nuoret toteuttivat mm. katukulttuuriin keskittyvän PMK Track Festin Pieksämäelle ja päihteettömän Summer Vibes Clubin Mikkeliin.

Dynamo -menetelmä jakaantuu yhdeksään osa-alueeseen, joissa käydään läpi tapahtumatuotannon eri osa-alueita ja mahdollisuuksia nuorten osallisuuden lisääjänä.

Menetelmä opastaa myös ryhmän ohjaajaa osallistavan otteen ylläpitämisessä, jotta ryhmästä voi muodostua kiinteä, luottamuksellinen tapahtumatuotannon yksikkö. Prosessissa käsitellään nuoren ryhmään kiinnittäminen, ryhmään tuleminen, ryhmään jääminen sekä ryhmän jälkeinen aika.

Menetelmän kehitystyötä jatketaan uudessa Nuorten Dynamo – Osallistavaa tapahtumatuotantoa Etelä-Savossa -hankkeessa. Euroopan Unionin osarahoittama hankkeen kumppaneina ovat mm. Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki, Juva ja Mäntyharju. Yksi tavoitteista on tehdä Dynamo -menetelmään perehdyttävä koulutuksen pilotointi keväälle 2025. 

Lisätiedot

Tutustu Dynamo -menetelmään

Nazia Asif, Dynamo -hankkeen projektipäällikkö
nazia.asif@nuorisoseurat.fi
puh. 044 491 4943

Nuorisoseurat -verkkolehti 4/2023 on julkaistu

Nuorisoseurojen oman verkkolehden vuoden viimeinen numero on julkaistu osoitteessa www.nuorisoseurat-lehti.fi.

Lehti on taas pullollaan nuorisoseurakuulumisia:

  • Menestystarina Rääkkylän paintball-sisäradasta, joka toteutettiin nuorten aloitteesta.
  • Hallituksemme puheenjohtaja Elina Weckström käy läpi ensimmäistä puheenjohtajavuottaan.
  • Osallistavan tapahtumatuotannon Dynamo -menetelmä tuo nuorten tapahtumat eri paikkakunnille.
  • 9000 kävijän vuosittainen Hakkapeliitta-tapahtuma on Tammelan Nuorisoseura Auran suurin voimanponnistus.

Lisäksi mukana on tietoa ensi vuoden tapahtumista Folklandiasta ja Pispalan Sottiisista, ajankohtaisia henkilöstöuutisia sekä paljon muuta!

Lehdestä on tuttuun tapaan tehty myös PDF-versio, jonka voi tulostaa esimerkiksi seurantalolla kävijöiden iloksi. Hyviä lukuhetkiä!

Nuorisoseuralaisuus 2020-luvulla

Nuorisoseuroissa eri puolilla Suomea on pidetty tämän vuoden aikana arvodialogeja, joissa on keskusteltu siitä, mitä nuorisoseuralaisuus on tänä päivänä. Keskustelujen anti on nyt koottu yhteen ja jukaistu arvodialogikoonnissa.

Idea arvodialogeihin syntyi järjestön vuoden 2023 toimintasuunnitelmaa valmistellessa. Halusimme käydä laajaa keskustelua siitä, mitä nuorisoseuralaisuus on 2020-luvulla. Onko meillä yhteinen käsitys siitä, mitä se mahtaa tarkoittaa eri ikäisille harrastajille ja paikallisten nuorisoseurojen aktiiveille?

Asiaa päätettiin lähteä tutkimaan Erätauko-menetelmän avulla. Kevätkauden 2023 dialogit järjestettiin Etelä-Suomen aluefoorumissa, Lounais-Suomen aluefoorumissa sekä Kainuun aluefoorumissa. Syyskaudella 2023 dialogeja pidettiin syyskuussa valtakunnallisilla H-kiltapäivillä Mikkelissä, lokakuussa Lapin ja Keski-Pohjanmaan aluefoorumeissa sekä marraskuussa Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan aluefoorumeissa. Yhteensä dialogeihin osallistui noin 170 keskustelijaa.

Dialogimenetelmästä pidettiin kovasti ja osa keskustelijoista jopa nosti esiin, että varhaiset nuorisoseurat 1800-luvun lopulla toimivat niin, että yhteiskunnallisista asioista keskusteltiin ja niitä pohdittiin yhdessä.

Mitä dialogeista nousi esiin?

Dialogeista nousi vahvasti esiin yhteisöllisyys, joka näkyy mm. oman nuorisoseuraperheen muodostumisena ja toiminnassa vallitsevana me-henkenä. Yhteisöllisyyden fyysisenä paikkana toimii usein nuorisoseurantalo. Seurantalo on edelleen monelle nuorisoseuratoiminnan ydin, joka kokoaa paikkakunnan ihmiset yhteen.

Keskusteluissa nostettiin esiin myös perinteisten arvojen ja tapojen siirtäminen eteenpäin, yhdessä oppiminen sekä halu vaikuttaa yhteiskuntaan. Keskustelijat näkivät merkittävänä, että nuorisoseuroilla on vahva rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa ja vaikuttamisessa niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.

Dialogien perusteella voidaan todeta, että nuorisoseuralaisuus on yhteisöön kuulumista, jossa on matala kynnys ja korkea katto, jossa ideat lentävät ja arkielämän roolit jäävät oven taakse. Se on ylisukupolvista yhteistyötä, ajassa elävää kulttuuriperinnön ja perinteiden vaalimista. Se on sitä, että kaveria ei jätetä. Se on kaverin pyytämistä mukaan, näkyväksi tulemista ja arjen kiireiden hetkellistä unohtamista. Se on harrastamista, se on lukemattomia talkootunteja. Se on yhteisen paremman tulevaisuuden tekemistä yhdessä.